Yritykset antavat hallitukselle päästötodistuksen – norminpurun arvosanaksi 7

Keskuskauppakamarin Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneet yritysjohtajat antavat Suomen hallitukselle norminpurun kouluarvosanaksi tyydyttävän 7,2. Arvosana selittyy lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisen vaatimattomalla lopputuloksella, arvioi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Leena Linnainmaa kuvattuna maanantaina 30. lokakuuta 2017.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma sisältää Linnainmaan mukaan erinomaiset lupaukset sääntelyn sujuvoittamisesta; tavoitteeksi vuonna 2015 asetettiin turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Hallitusohjelmassa luvattiin perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.

“Tämän vaalikauden hallituksen esitykset on annettu. Nyt on aika arvioida tulokset ja antaa hallitukselle norminpurun päästötodistus. Keskuskauppakamarin Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneet yritysjohtajat antavat Suomen hallitukselle sääntelyn purkamisessa arvosanaksi 7,2 kouluasteikolla”, Linnainmaa toteaa.

 

Norminpurussa ollut selkeitä onnistumisia, mutta lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen tekemistä vaille valmis

Tyydyttäväksi jäävästä arvosanasta huolimatta yritysjohtajat ovat havainneet selvää edistystä:

”Suomi on menossa oikeaan suuntaan, sillä olemme päässeet hyvälle alulle sääntelyn purkamisien suhteen ja julkisen talouden kehittämisprojektit (mm. sote) on saatu ainakin etenemään. Myös työmarkkinoiden jäykkyyksien purkamista on saatu alulle tällä hallituskaudella.”

Kyselyn mukaan yritysjohtajat kaipaavat norminpurkuun kuitenkin lisävauhtia ja -panostusta:

”Suunta oikea, vauhti verkkainen!”

”Sääntelyn purkaminen ja yritystoiminnan kynnysten madaltaminen ja sudenkuoppien täyttäminen on jatkossa entistäkin välttämättömämpää.”

Hallitus on edennyt kiitettävästi monella osa-alueella, arvioi Linnainmaa. Kaupan alan sääntelyyn on saatu merkittäviä onnistumisia; kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja alkoholilain uudistus sekä kauppojen suuryksikkösääntelyn keventäminen, jossa vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousi 2000:sta 4000:een kerrosneliömetriin.

Liikennealalla saavutettiin merkittävä uudistus, kun taksien markkinoille tulon jarrusta, lupien määräsääntelystä luovuttiin. Tieliikenteessä tehtiin myös muita yritysten hallinnollista taakkaa keventäviä lupauudistuksia.

Tyydyttäväksi jäävä arvosana selittyy kuitenkin investointien lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisen vaatimattomalla lopputuloksella, Linnainmaa arvioi.

“Hallitusohjelmassa luvataan komeasti sujuvoittaa lupa- ja valitusprosessit ja antaa niitä koskeva palvelulupaus. Päätössaldo ei tältä osin paljonkaan värähdä lähtötilanteesta. Edistystä on tapahtunut kaupan suuryksiköiden lisäksi siinä, että erinäisten pienten toimenpiteiden, kuten kylttien osalta on siirrytty lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Juuri muuta ei luvituksessa olekaan tapahtunut. Ympäristölupien käsittelyjen yhteensovittelu on pieni askel eteenpäin, mutta yhteen lupaan ja luukkuun ei hankkeessa päästy. Positiivinen askel on myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen käynnistäminen”, Linnainmaa sanoo.  

Seuraavalle hallituskaudelle jää toteutettavaksi kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittaminen. Vuosikausia kestävät kaavoitus- ja lupaprosessit moninaisine valituskierroksineen ovat kasvun, työllisyyden ja investointien esteitä, joista tulevan hallituksen on otettava niskaote. Maankäyttö- ja rakennuslakia sekä ympäristölainsäädäntöä on uudistettava ja sovitettava yhteen niin, että yhteen hankkeeseen riittää yksi kattava lupa, johon kuuluu vain yksi valitusprosessi. Lisäksi hajanainen ympäristölainsäädäntö on yhtenäistettävä yhdeksi laiksi, ympäristökaareksi, Linnainmaa esittää.

Linnainmaan mukaan myös erityisesti työllisyysasteen nostamiseksi on tehtävä edelleen normien purkua.

“Työlainsäädännön joustavoittamisessa tämä hallitus on saanut aikaan selvää edistystä, mikä on saattanut unohtua paljon julkisuutta saaneiden kiistojen tuoksinassa. Työntekijän palkkaamiseen liittyvää riskiä on madallettu pidentämällä koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen, lyhentämällä takaisinottovelvoitetta yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen ja pitkään jatkuneissa työsuhteissa kuuteen kuukauteen sekä sallimalla määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman perusteluja pitkäaikaistyöttömän kanssa. Työllisyysasteen nousun on oltava seuraavan hallituksen ykkösprioriteetti, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja säilyy. Tätä tavoitetta edistää työelämän sääntöjen joustavoittaminen”, hän sanoo.

 

Lainsäädännön arviointineuvosto kaksiteräinen miekka hallitukselle

Linnainmaa korostaa, että tyydyttävästä arvosanasta huolimatta suunta on ollut oikea. Hallitus on onnistunut ottamaan edistysaskeleita sujuvoittaakseen sääntelyä.

“Hankintalain uudistamisella on helpotettu pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriössä norminpurku ja sääntelyn sujuvoittaminen on ollut selkeä tavoite, jossa on myös edetty. Tulorekisteri on tärkeä edistysaskel, jonka täysimääräinen hyödyntäminen vähentää ilmoittelun byrokratiaa ja torjuu sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä”, hän sanoo.

Erikseen Linnainmaa mainitsee lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen, mikä oli hänen mukaansa merkittävä toimi paremman sääntelyn suuntaan.

”Surkuhupaisaa on, että leiman huonosta lainvalmistelusta on saanut juuri tämä hallitus, jolla oli kanttia asettaa itsenäinen ja riippumaton toimielin arvioimaan lakihankkeita ja käytännössä siis antamaan medialle ja oppositiolle lisää keinoja kritisoida hallitusta, mitä nämä ovatkin laajasti hyödyntäneet. Lainvalmistelun ongelmat ovat olleet vuosia tiedossa ja parempaan sääntelyyn on pyritty usealla hallituskaudella ilman konkreettisia tuloksia”, Linnainmaa huomauttaa.

 

Lisätiedot:

Keskuskauppakamarin vaaliteesit: kaavoitus

Keskuskauppakamarin vaaliteesit: sääntely