Mauri Kotamäki: Harva yritys pääsee karkuun koronalta – me löydämme tapoja selvitä

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala.

Tähän maailman aikaan on vähän konkreettista tilastotietoa, johon nojata. Nopeimmatkin tilastot tulevat helposti kuukauden viiveellä, ja kuukausi on tällä hetkellä kovin pitkä aika. Siksi kyselytutkimukset nousevat arvoon arvaamattomaan.

Kauppakamarit toteuttivat 30.3.2020 jäsenkyselyn koronakriisin taloudellisista vaikutuksista. Sekä tämän, että 16.–17.3.2020 tehdyn kyselyn perusteella pystymme luomaan parempaa kuvaa yritysten tilasta juuri nyt.

Toki kyselytutkimusten kohdalla on koko ajan pidettävä mielessä, että vastaukset edustavat vastaajien subjektiivisia näkemyksiä aiheesta. Puhe ja sanat eivät ihmisillä aina kohtaa. Siitä huolimatta saamme kyselyistä avokasta tietoa.

Seuraavassa muutamia nostoja kauppakamarien viime aikaisista kyselyistä liittyen koronaan.

1. Yritysten liikevaihto sakkaa – toimialojen välillä on eroja

Keskimäärin yksikään toimiala ei pääse karkuun koronakriisiä, ja kolme neljästä yrityksestä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon negatiivisesti.

Jos vastausten perusteella jotain pitäisi sanoa, niin kaivostoiminta ja louhinta sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialat pärjäävät vastausten perusteella parhaiten (tai vähiten huonosti). Vastausten perusteella pahiten kriisin alkuvaiheessa ovat kärsineet majoitus- ja ravitsemustoiminta, koulutuksen toimiala sekä taiteet, viihde ja virkistys.

Likimain kaikkien vastaajien liikevaihtoon koronakriisi on jo vaikuttanut negatiivisesti.

Valitettavasti käytännössä kaikki yritykset (94 %) toimialasta tai yrityskoosta riippumatta odottavat negatiivisia vaikutuksia seuraavan kahden kuukauden aikana.

2. Työmarkkinoilta huolestuttavia uutisia

Työmarkkinat peilaavat monin tavoin koko yhteiskuntaa. Kysyimme, josko yritykset ovat kutsuneet yt-neuvottelut tai antaneet työntekijöilleen lomautusvaroituksen. Vastausten perusteella 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemustoimintaa harjoittavista yrityksistä oli toiminut näin. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että lähes koko toimiala on selvitystilassa!

Myös taiteet, viihde ja virkistys (63 %), kuljetus ja varastointi (58 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa ml. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (51 %) ovat muita toimialoja laajemmin jo sopeuttamassa työvoimansa määrää.

Toisaalta alle 20 prosenttia kyllä-vastauksia oli kaivostoiminnan ja louhinnan, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon, rahoitus ja vakuutustoiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.

3. Näemmekö konkurssiaallon?

Tässä vaiheessa olennaisin kysymys on, pystymmekö välttämään yritysten konkurssiaallon vai emme. Mikäli konkursseja ei tule eikä työsuhteita tarvitse irtisanoa, tulee palautuminen normaaliin olemaan huomattavasti kitkattomampaa, kuin vaihtoehtoisessa skenaariossa. Kriisin tässä vaiheessa, kun asioihin on vielä mahdollista vaikuttaa, tulisi talouspuolella keskittyä konkurssien välttämiseen.

Mieluummin tulisi tehdä liikaa kuin liian vähän.

Kysyimme kyselyssä yrityksiltä, että onko yrityksesi konkurssin riski noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia.  Vastausten perusteella majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialalla 70 prosenttia vastaa kyllä. Taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimiala on likimain samoissa lukemissa.

On varmasti käynyt ilmi, mihin ensivaiheen vaikutukset ovat kohdentuneet.

Yrityskoon mukaan lajiteltuna näyttää siltä, että mitä pienempi yritys, sitä suuremmalla osalla vastaajista konkurssin riski olisi noussut merkittävästi. Mikroyrityksillä kyllä-vastauksia oli 41 prosenttia, pienillä yrityksillä 34 prosenttia, keskisuurilla 22 prosenttia ja suurilla yrityksillä 14 prosenttia. Ainakin kriisin alkuvaiheessa pienet yritykset näyttäisivät vastausten perusteella olevan suuria haavoittuvaisempia.

4. Mitä yritykset ajattelevat joustomahdollisuuksista?

Hallitus on myöntänyt yrityksille erilaisia joustoja kriisin alkuvaiheessa. Kiitokset siitä hallitukselle. Kysyimme yrityksiltä, aikovatko he käyttää kyseisiä joustoja. Vastausvaihtoehdot olivat a) verottajan myöntämät joustot, b) eläkemaksujen pidempi maksuaika, c) Business Finlandin kehitysrahoitus ja d) pankkilaina ja/tai lyhennysvapaa vanhoihin lainoihin sekä e) eivät aio.

Vastausten perusteella jopa kaksi kolmesta yrityksestä aikoo käyttää jotain joustomahdollisuutta. Peräti liki puolet lupasi käyttävänsä verottajan myöntämiä joustoja. Toimialoittain oli jonkin verran eroja, mutta jälleen kerran nimenomaan majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys erottuvat joukosta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla yli 90 prosenttia aikoo hakea jotain joustoa. Taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialalla vastaava luku on noin 80 prosenttia.

Voi myös sanoa, että koolla on väliä. Suuret, yli 250 työntekijän yritykset raportoivat harvemmin aikeitaan hakea joustoja.

5. Näkymät ovat heikentyneet

Yritysten näkymät ovat heikentyneet 16.–17.3. tekemästämme kyselyn jälkeen. Erityisesti tämä tulee esiin työmarkkinoilla. Reilu kaksi viikkoa sitten 24 prosenttia vastasi, että yt-neuvottelut on kutsuttu tai lomautusvaroitus on annettu. Nyt vastaava lukema oli 41 prosenttia.

Kysymykseen, ”Odotatko yrityksesi lomauttavan tai irtisanovan henkilökuntaa koronavirusepidemian vuoksi seuraavan kahden kuukauden aikana?”, noin puolet vastasi kielteisesti kaksi viikkoa sitten. Nyt enää alle 40 prosenttia vastasi, ettei odota irtisanomisia tai lomautuksia. Yritysten näkymä on siis muuttunut pessimistisestä hyvin pessimistiseksi.

Koronavirusshokki on hyvin poikkeuksellinen koettelemus meille kaikille. Sitä väkisinkin jo pohtii, että millä todennäköisyydellä vastaava voi toistua. Mutta ennen kuin mennään asioiden edelle, hoidetaan päällä oleva kriisi pois alta. Välineet asioiden korjaamiseksi ovat olemassa. Nyt pitää vain pitää vain pysyä solidaarisena, kärsivällisenä ja pitää pää kylmänä. Pahemmastakin on selvitty.

Eteenpäin, sanoi mummo hangessa.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Taloustaidon blogissa 3.4.2020.