Liikenne ja logistiikka

Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuvat logistiikkaketjut ovat suomen kilpailukyvyn edellytys. Liikenneväylien korjaus- ja investointivelkaa on supistettava pitkäjänteisellä, yli vaalikausien ulottuvalla kokonaissuunnittelulla. Liikenteen rahoitus vaatii uuden mallin.

Liikenteen väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuoni, jolla liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja valmiita tuotteita. Pullonkauloihin ja häiriöihin ei ole varaa. Väyläverkon kokonaisuuden sujuvuus on kriittinen asia talouskasvun, yritysten toimintaedellytysten sekä kilpailukyvyn kannalta.

Saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet ovat Suomen eri alueiden menestyksen kannalta ratkaisevia tekijöitä. Väyliä ja liikenneratkaisuja tulee arvioida aina Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Suomen sijainti ja pitkät etäisyydet kohdemarkkinoille aiheuttavat sen, että korkeat logistiikkakustannukset muodostavat suomalaisille yrityksille kilpailuhaitan.

Liikenneyhteydet ovat tärkeässä roolissa myös työmatkaliikenteessä. ­Sujuvilla liikenneyhteyksillä on merkitystä työvoiman kohtaanto-ongelman ja yritysten osaajapulan ratkaisemisessa. Liikenneratkaisuilla ja hyväkuntoisilla väylillä mahdollistetaan ja kannustetaan työvoiman liikkuvuutta ja työssäkäyntialueiden laajentumista.

1. Vähennetään liikenteen korjaus- ja investointivelkaa

Korjausvelan vähentämiseen tarvitaan 300 miljoonan vuosittainen lisärahoitus sekä valtakunnallinen 12-vuotinen suunnitelma.

Liikenneväylämme kärsivät lähes 2,5 miljardin korjausvelasta, josta puolet kohdistuu tiestöön. Rapautuvat väylät häiritsevät elinkeinoelämän kuljetuksia ja vaarantavat väylien käyttäjien liikenneturvallisuuden. Väylien korjaamisen lisäksi tarvitaan investointeja – uusien väylien rakentamista, liittymien parantamista, lisäkaistoja ja lisäraiteita. Väylien korjausvelan lisäksi näiden uusien hankkeiden investointivelka on kasvanut joidenkin arvioiden mukaan jopa 15 miljardiin. Investointivelkaa on kurottava, sillä infra luo kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen. Suomen liikenneympäristö ei nykyisellään pärjää kilpailijamaille, erityisesti Ruotsille.

Ratkaisu

  • Liikenteen perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä 300 miljoonalla heti hallituskauden alusta alkaen.
  • Korjaus- ja investointivelan vähentäminen vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua. Valtakunnallinen 12-vuotinen suunnitelma ja runkoverkkopäätös on vietävä maaliin. Molemmat tulee laatia vuorovaikutteisesti niin, että niissä huomioidaan elinkeino­elämän ja alueiden tarpeet.
  • Muutokset liikenteen hallinnossa on tehtävä niin, että liikenteen ja maankäytön kokonaisuus on toimiva. Tällä edistetään myös toimivien työssäkäyntialueiden muodostumista.

2. Valmistellaan liikenneinfralle uusi rahoitusmalli

Tarvitsemme kokonaisrahoitusmallin, jonka avulla pystymme tavoittelemaan ruotsin tasoa infran rahoituksessa.

Pelkkä budjettirahoitus ei riitä liikenteen korjaus- ja investointivelkojen kiinni kuromiseen. Suomi tarvitsee ­liikenteelle uuden rahoitusmallin, jonka avulla pystymme tavoittelemaan Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistämään uusia infrahankkeita etupainotteisesti.

Yksittäisille infrahankkeille voidaan rakentaa kertaluonteisia rahoitusmalleja kuten hankeyhtiöitä. Hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa hankkeissa tulee selvittää. Suomen on myös paremmin hyödynnettävä EU:n rahoitusmahdollisuudet liikenteen osalta. EU-rahoitusmahdollisuuksien osalta erityisen tärkeää on vaikuttaa liikenteen TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentamiseen, koska Suomen mahdollisuudet kehittää olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria paranevat.

Hankekohtaiset rahoitusmallit eivät kuitenkaan ratkaise liikenteen rahoituksen suurta ongelmaa. Tarvitaan kokonaisvaltainen uusi malli ja tapa organisoida liikenteen rahoitus erillään budjettirahoituksesta. Mallin pitää pystyä vähentämään korjaus- ja investointivelkaa Suomen eri osissa. Uusi rahoitusmalli ei saa nostaa yritysten logistisia kustannuksia.

Ratkaisu

  • Valmistellaan liikenteen ja infran rahoitukselle uusi kokonaisvaltainen malli.
  • Otetaan käyttöön myös hankekohtaisia rahoitusmalleja, esimerkiksi hankeyhtiöitä.
  • Hyödynnetään EU:n liikenteelle tarjoamat rahoitusmahdollisuudet nykyistä paremmin. Varmistetaan, että Suomen rahoitusmahdollisuuksia parantava komission esitys TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentamisesta ja Suomen ja Ruotsin käytävien yhdistämisestä toteutuu ja EU-tuen piirissä oleva alue laajenee.

3. Yritysten logistiikka­kustannuksia ei saa nostaa, kansainvälinen kilpailu­kyky on turvattava

Merenkulun väylämaksu on poistettava. Poliittisilla päätöksillä ei saa nostaa yritysten logistiikkakustannuksia.

Suomen sijainti ja pitkät etäisyydet kohdemarkkinoille aiheuttavat sen, että korkeat logistiikkakustannukset muodostavat suomalaisille yrityksille kilpailuhaitan. Merenkulun väylämaksu heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä verrattuna kilpailijamaihin.

Liikenteen nimissä kerätään veroina ja maksuina seitsemän kertaa enemmän rahaa kuin mitä liikenteeseen ohjataan. Liikenteen rahoitukselle tarvitaan kokonais­valtainen uusi malli yksittäisten, kilpailukykyä heikentävien maksujen sijaan.

Ratkaisu

  • Merenkulun väylämaksusta on luovuttava.
  • Logistiikan kustannusten ja päästöjen vähentämiseksi HCT-rekat on vakinaistettava niillä väylillä, joille ne soveltuvat.
  • Lentoveroa ei tule ottaa käyttöön.
  • Yrityksiltä perittäviä toimintokohtaisia viranomaismaksuja ei pidä nostaa.
  • Liikenteen päästövähennystavoitteisiin on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät nosta yritysten kustannuksia.

4. Liikenteen kilpailun avaamista on jatkettava

Kilpailun tosiasiallisia esteitä on purettava. Rautatieliikenteen kilpailun edistäminen edellyttää raidekapasiteetin kehittämistä.

Liikenteen kilpailun avaaminen luo kasvua ja uutta liiketoimintaa, edistää liikennepalveluiden laatua ja saatavuutta, kustannustehokkuutta sekä monipuolisuutta. Liikenteen kilpailun avaaminen palvelee sekä ihmisten liikkuvuuden sujuvuutta että teollisuuden kuljetusten vientikilpailukykyä.

Liikenteen kilpailun avaamisen kannalta keskeistä on kilpailun tosiasiallisten esteiden sekä markkinoille pääsyn esteiden purkaminen. Ratkaisevaa on myös, että liikennepalveluiden kehittyminen digitalisaation avulla jatkuu.

Ratkaisu

  • Raideliikenteen kilpailun avaamisen kannalta on keskeistä, että raideliikenteen kapasiteettia lisätään ja että valmisteilla oleva kalustoyhtiö palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä.
  • Liikenteen digitalisaation edistäminen vaatii nykyistä toimivampia laajakaistayhteyksiä. Valokuituyhteyksiä tarvitaan etenkin toimintavarmuutta ja huippunopeutta vaativiin palveluihin. Suomi on mobiiliyhteyksien edelläkävijä, mutta myös mobiiliyhteyksien rakentaminen vaatii valokaapelia.
  • Digi-infraa on ensisijaisesti kehitettävä markkinaehtoisesti, sillä markkinaehtoinen kilpailutilanne kannustaa infrastruktuurin rakentamiseen ja asiakkaista kilpailemiseen yhteyksien nopeudella ja laadulla. Laajakaistayhteyksien runkoverkkojen osalta mahdollisuus EU-rahoitukseen on varmistettava rakennerahastoasioita koskevassa kumppanuussopimuksessa.