Sujuvaa sääntelyä Suomelle

Paremman sääntelyn tarve on pitkään ollut keskusteluissa. Erinäisiä hankkeita asian tiimoilta on yli 10 vuoden ajan järjestetty, kuten paremman sääntelyn toimintaohjelma, SÄVY-hanke ja hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelma sekä lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen. Monista toimista huolimatta tehtävää vielä riittää tavoitteen saavuttamisessa. Siihen tarvitaan myös vahvaa sitoutumista poliittiselta ja virkamiesjohdolta.

1. Konsernijohto lainvalmistelulle

Yksi monimutkaisen sääntelyn taustatekijöistä on se, että eri ministeriöt valmistelevat omaa sääntelyään itsenäisesti, ja jopa saman ministeriön eri osastojen työ voi olla koordinoimatonta. Eri ministeriöillä ei ole yhteistä esimiestä, joka sovittaisi pulmatilanteet toimiviksi kokonaisuuksiksi.

Koska lainvalmistelun konsernijohto liittyy hallitusohjelman toteutumiseen ja eri ministeriöiden väliseen yhteistyöhön, sopiva sijainti lainvalmistelun konsernijohdolle olisi valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslialle tulee antaa selkeät valtuudet hallitusohjelman toteutumisen ja sujuvan sääntelyn edistämiseen. Hallitusohjelman toteutumisen seuraaminen ja yhteydenpito vastuuyksiköihin jo sellaisenaan edistäisi asiaa. Lainvalmistelun konsernijohto tulee resursoida niin, että ongelmatilanteisiin ja yhteensovittamista vaativiin hankkeisiin voidaan aidosti panostaa.

Ratkaisu

Valtioneuvoston kansliaan perustetaan lainvalmistelun konsernijohto, joka seuraa ja edistää hallitusohjelman toteutumista. Konsernijohto osallistuu tarpeen mukaan eri yksiköiden tai ministeriöiden lakihankkeiden yhteensovittamiseen ja ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Konsernijohdon tehtäviin kuuluisi myös seurata sitä, että eri ministeriöt noudattavat lainvalmistelun arvioinnista annettua ohjeistusta. Myös lainvalmistelun resurssien seuraaminen, One in – One out -periaatteen koordinointi sekä jälkiarviointien seuraaminen kuuluisivat konsernijohdon tehtäviin. Lainvalmistelun konsernijohto on resursoitava niin, että sen on realistista suoriutua tehtävistään.

2. Lainvalmistelun resurssit kuntoon

Pienessä maassa lainvalmistelun ongelmana lienee pysyvästikin resurssipula. Monissa hankkeissa resurssien puute on haitannut hyvän lopputuloksen syntymistä. Resursseissa ei ole kyse pelkästään määrästä vaan myös laadusta; lainvalmistelijoilla tulee olla riittävä kokemus ja osaaminen valmisteltavista asioista. Eri ministeriöiden lainvalmistelun resursseja tulee tarkastella ja tehdä tarvittavat ehdotukset resurssien vahvistamisesta tai uudesta kohdentamisesta.

Ratkaisu

Lainvalmistelun konsernijohto tarkastelee ministeriöiden lainvalmistelun resursseja ja tekee tarvittavat ehdotukset resurssien vahvistamisesta tai uudesta kohdentamisesta. Varataan budjetoinnissa varoja maltilliseen lainvalmistelun resurssien vahvistamiseen.

3. Lainsäädännön vaikutusarviointia vahvistetaan

Määräaikaisesti perustetun lainsäädännön arviointineuvoston asema tulee vakiinnuttaa ja sen työ resursoida asianmukaisesti. Nykyisellään neuvosto on kansainvälisessä vertailussa erittäin kevyesti resursoitu.

Ratkaisu

Annetaan sääntelyä, jolla lainsäädännön arviointineuvostosta tulee pysyvä toimielin, ja vahvistetaan neuvoston resursseja vastaamaan verrokkimaiden tasoa.

4. One in – One out toimintatavaksi

One in – One out -periaate tarkoittaa sitä, että yrityksille taakkaa aiheuttavan sääntelyn antaminen edellyttää, että toisaalta puretaan taakkaa. Menetelmä on käytössä Saksassa. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä tehtiin vuonna 2017 kokeilu, jonka tavoitteena oli kehittää laskentamalli säädöshankkeiden yritysvaikutusten arviointiin One in – One out -periaatteen mukaisesti. Kansainvälisten ja kotimaisten kokemusten avulla tulee valmistella One in – One out -periaatteen toteuttamista Suomessa.

Ratkaisu

Annetaan valtioneuvoston periaatepäätös One in – One out -periaatteen ottamisesta toimintatavaksi. Yrityksille sääntelytaakkaa aiheutuvan sääntelyn antaminen edellyttäisi vastaavan määrän sääntelytaakkaa purettavaksi muualta lainsäädännöstä. Lainvalmistelun konsernijohto koordinoisi toimintoa.

5. Lakihankkeille ­jälkiarviointi ja takuu­korjaus­mekanismi

Säännös voi osoittautua epäonnistuneeksi, hyödyttömäksi, tarpeettomaksi tai aikansa eläneeksi erilaisista syistä. Käytännössä on kuitenkin vaikeaa saada aikaan tuoreen sääntelyn kumoaminen, vaikka sen epäonnistuminen tai hyödyttömyys olisi ilmeistä. Lakihankkeissa käytetään varsin vähän jälkiarviointia. Kaikissa merkittävissä hankkeissa tulisi tehdä jälkiarviointi ja ryhtyä sen tulosten mukaisiin toimenpiteisiin.

Ratkaisu

Merkittäviin uusiin lakeihin rakennetaan jälkiarviointimekanismi. Siinä arvioitaisiin sääntelyn toimivuus ja tarpeellisuus esimerkiksi vuoden tai kahden kuluttua lain voimaantulosta. Epäonnistuneet ja tarpeettomat säännökset kumottaisiin ja tehtäisiin muutenkin tarvittavat muutokset. Lainvalmistelun konsernijohto seuraisi jälkiarviointien ja siitä aiheutuvien jatkotoimien toteutumista.