Tavoitteena digitaalisten teknologioiden älykäs hyödyntäminen

Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet

1. Suomen on otettava uusi johtajuus digitalisaatiossa

Suomen kansallinen kilpailukyky ja maamme vientisektorien kilpailukyvyn parantaminen edellyttää teollisuutemme laajamittaista uusiutumista. Tämä tarkoittaa mm. uusien teknologioiden älykästä hyödyntämistä liiketoimintaprosesseissa, uusien johtamistapojen käyttöönottoa ja toimialojen välistä yhteistyötä.

Hallitus voi omilla valinnoillaan tukea uudistumista monin eri tavoin. Tarvitsemme pidemmän aikavälin kansallisen ja kansantaloudellisesti perustellun vision ja digisuunnitelman sekä sille selkeät, mitattavat tavoitteet digitaalisten teknologioiden käyttöönottoon ja soveltamiseen suomalaisessa elinkeinoelämässä. Tätä kautta voimme nostaa esille keskeiset tarpeet ja haasteet sekä tunnistaa ne toimenpiteet, kuten tarvittavat lainsäädännön muutokset, joihin hallitus voi vaikuttaa.

Suomi toimi aiemmin esimerkkinä monille maille, kun puhuttiin tietoyhteiskunnan kehityksestä ja innovaatio-ekosysteemeistä, mutta nyt olemme taustakuorossa. Suomen tulee ottaa uusi, aktiivinen rooli EU-tason politiikka- ja lainvalmistelutyössä, sillä tarvitsemme uutta nousua digitaalisten teknologioiden laajamittaiseen käyttöönottoon ja älykkääseen soveltamiseen yksittäisten toimialojen lisäksi. Suomen tuleva puheenjohtajuuskausi EU:ssa antaa tähän oivan tilaisuuden.

Euroopan kilpailukyvyn parantaminen tulee aloittaa askeleittain olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Ei kannata aloittaa kilpailua aloilla, joissa dominoivat tahot jo toimivat.

Julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatiota ei tule erottaa toisistaan, sillä molempien yhteistyötä tarvitaan muutosten saavuttamiseksi.

Julkinen sektori on merkittävä uuden tutkimuksen rahoittaja, osaamisen mahdollistaja ja uusien palveluiden ostaja. Samalla se toimii ennustettavan ja innovaatioita tukevan liiketoimintaympäristön mahdollistajana. Meidän tulee suunnitella sektorikohtaisia kokeiluja osana kokonaisuutta ja pyrkiä kohti holistisempaa muutosta pienten askelten politiikalla, ei kertarysäyksellä. Tämä on tärkeää kaikille yrityksille globaaleista jäteistä start up-yrityksiin.

Avoin kokeilukulttuuri yhdistettynä yhteisiin tavoitteisiin tarkoittaa yksityisen ja julkisen sektorin kokeilujen tekemistä yhteistyössä, kokemuksien ja parhaiden toimintatapojen avointa jakamista sekä parhaiden toimintatapojen ja teknologioiden hyödyntämistä molemmilla sektoreilla.

Tarvitsemme tiekartan digitalisaation hyödyntämiseen ja käyttöönottoon.

Tiekartta tulee rakentaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisten näkemysten avulla. Hyvän esimerkin antaa Saksan Platform Industrie 4.0-ohjelma , jossa mahdollistetaan julkisen ja yksityisen sektorin tehokas yhteistyö kaikilla tekemisen tasoilla luomalla silta politiikkatason suunnitelmista yksittäisiin projekteihin.

Meidän tulee rakentaa toimivia ja skaalautuvia kokonaisuuksia Pohjoismaiden yhteisten erityisvahvuuksien välille niin metsä-, rakennus-, energia- kuin konepajateollisuudessa. Näin on tehty esimerkiksi yksityisen sektorin ”Nordic co-operation in AI, IoT and Industrial
Internet” -yhteistyöhankkeessa. Muita toimivia malleja tarjoavat Suomi-Saksa -digikumppanuus ja Suomi-Baltia -yhteistyö IoT-alalla.

Ratkaisu

Ehdotamme kansallisen vision, digisuunnitelman ja mitattavien tavoitteiden
laatimista.

  • Kansallisessa visiossa yhdistetään olemassa olevat, eri ministeriöiden alaiset strategiat (kuten alustatalous, tekoäly ja meriliikenne) ammatillisen koulutuksen
    uudistamiseen.
  • Yksityisen ja julkisen sektorin toimet sovitetaan toisiinsa, esimerkiksi Saksan Platform Industrie 4.0 -mallia hyödyntäen. Tällöin tulee luonnollisesti huomioida
    Suomen omat olosuhteet.

2. Suomalaista osaamista tulee kehittää kokeiluja tukemalla

Kaikista ei tarvitse tehdä ohjelmoijia, mutta digitalisaation hyödyntäminen pitää koskea lähes kaikkia ammattiryhmiä ja sektoreita. Opetusjärjestelmämme pitää tukea kognitiivista ajattelua, työtehtävien siirtyessä pois automatisoitavista rutiineista. On pidettävä mielessä, että kaikki rutiinitehtävät eivät ole automatisoitavissa tai koneellistettavissa, vaan ihmisen rooli säilyy, ja jopa korostuu automatisaation edetessä. Samalla teollinen tuotanto palaa Eurooppaan automatisaation kaventaessa työvoimakustannuksia.

Kaikkien yhteiskunnan sektoreiden maataloudesta huipputeknologiaan tulee omaksua ja hyödyntää digitalisaatiota ja sen mahdollisuuksia. Tämä voidaan toteuttaa tukemalla kokeiluja siten, että ensin keskitytään Suomen kansantalouden kannalta merkittäviin toimialoihin.

Ratkaisu

Ehdotamme digikokeilujen tukemista.

  • Tämä edellyttää riittävän suuren rahoituksen ja skaalauksen varmistamista projektien tavoitteiden yhdistämisen ja uusien määrärahojen kautta.
  • Tutkimustulokset tulee jalkauttaa nopeammin Suomen elinkeinoelämään kansallisen innovaatiojärjestelmän muutoksen kautta. Tässä voidaan toimia esimerkiksi lokakuussa 2018 julkaistavaa professori Ormalan VTT-työryhmän tuloksien mukaisesti.
  • Kokeilujen hakumenettelyä tulee yksinkertaistaa kaikenkokoisten yritysten mukaan saamiseksi.