Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 – 2016

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosina 2011 – 2016 (KESU). Keskuskauppakamari on lausuntoaan varten kuullut myös kauppakamareiden näkemyksiä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä.

TIIVISTELMÄ KESKUSKAUPPAKAMARIN NÄKEMYKSISTÄ

Kehittämissuunnitelman lähtökohdat

Kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitusohjelman mukaiset linjaukset vastaavat hyvin Keskuskauppakamarin näkemyksiä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen painopistealueista.

Kehittämissuunnitelma tukee koulutuksen tasa-arvon vahvistamista ja sisältää paljon erilaisia toimia, joilla pyritään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Julkisen talouden vakauttamiseen liittyen kehittämissuunnitelmassa on esitetty koulutusrakenteiden kehittämistä sekä opiskeluaikojen lyhentämistä ja läpäisyasteen nostamista. Kestävää kasvua ja työllisyyttä edistetään koulutuksen laatua, työelämäyhteyksiä ja ennakointia parantamalla.

Sen sijaan kehittämissuunnitelma ei sisällä riittävästi Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista tukevia toimenpiteitä. Hallituksen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä on hyvä. Kehittämistoimissa painotetaan kuitenkin liikaa suomalaisten keskinäisten osaamis- ja koulutuserojen tasaamista. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää entistä enemmän uuden luomisen kykyä ja yrittäjyyttä. Suomalaisessa koulujärjestelmässä tulee kaikilla kouluasteilla vahvistaa sellaista asenneilmapiiriä, joka tukee uusien ratkaisuiden etsimistä sekä epävarmuuden ja epäonnistumisen hyväksymistä.

KOMMENTIT JA MUUTOSEHDOTUKSET

Keskuskauppakamarin yksityiskohtaiset kommentit on esitetty toimenpidekohtaisesti. Mahdolliset muutosehdotukset on kursivoitu.

VÄESTÖN KOULUTUTASO JA OSAAMINEN

Keskuskauppakamari katsoo, että koulutuksessa mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu silloin, kun jokaisella yksilöllä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan (kohdat 2,3 ja 4).

Keskuskauppakamari tukee kehittämissuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita keskimääräisen tutkinnon suorittamisiän laskemisesta (kohdat 6,7 ja 8).

Keskuskauppakamarin mielestä on erittäin tärkeää, että koulutusta suunnataan entistä paremmin työelämän tarpeiden mukaisesti. Koulutuspaikkoja tulee vähentää aloilta, joilla aloituspaikkoja on työmarkkinoiden tarpeisiin nähden liikaa. Toisaalta työvoimapulasta kärsivien alojen koulutusta pitää lisätä tai alojen koulutuksen kiinnostavuutta parantaa.

Matkailuala on eri puolilla Suomea tärkeä elinkeinotoiminnan kehittämiskohde. Matkailualan koulutukseen esitetyt aloituspaikkojen vähennykset ovat liian suuret matkailualan työvoimatarpeeseen nähden. Keskuskauppakamari esittää, että matkailualan koulutuksen aloituspaikkojen määrät arvioidaan uudestaan koko maassa. Koulutustarve-ennakointi ei liioin ota huomioon voimakkaassa kasvussa olevan kaivosteollisuuden koulutustarpeita. Ammatillisen peruskoulutuksen lisääminen ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa on tarpeen (kohta 10 ja liite 1).

Keskuskauppakamari kannattaa, että maahanmuuttajien kielellisiä ja koulutuksellisia valmiuksia kehitetään suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä. Haasteena ovat ne kunnat, joilla ei ole varaa järjestää maahanmuuttajille esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Valmentavaa koulutusta tulisi tarjota tarpeen mukaan myös toisen polven maahanmuuttajilla, jos heidän kielitaitonsa ei ole riittävä (kohdat 12,13 ja14).

Keskuskauppakamarin mielestä koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen on erittäin tärkeä kehittämiskohde kaikilla koulutusasteilla. Järjestelmällisen ja suunnitelmallisen yhteistyön avulla voidaan kehittää koulutuksen sisältöä sekä lisätä opiskelijoiden ja opettajien tietoja yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Yritysten kokemuksia oppilaitosyhteistyöstä on tutkittu Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2011 – selvityksessä. Suurella osalla tutkituista yrityksistä oli hyviä kokemuksia eri kouluasteiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Oppilaitosten työelämäyhteyksien kehittäminen edellyttää lisää resursseja ja se pitää ottaa huomioon rahoitusta uudistettaessa.

Suomalaisen koulujärjestelmän tulee kaikilla kouluasteilla tukea yrittäjyyttä. Yrittäjämäiseen asenteeseen liittyy uuden kokeileminen, epävarmuuden hyväksyminen ja virheistä oppiminen. Yrittäjämäisen asenteen lisäksi on tärkeää, että varsinkin ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteen opinnoissa tuetaan yrittäjyyteen liittyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittämistä.

Kohta 15 Peruskouluissa ja lukiossa vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta. Lisäksi painotetaan kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa työelämä- ja yrittäjyyskoulutusta. Perusopetuksen ja lukion uudistettavissa opetussuunnitelmien perusteissa määritellään työelämätaidoille valtakunnallisesti yhdenmukaiset tavoitteet, joita voidaan soveltaa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Lisäksi opintosuunnitelmien perusteissa painottuvat oppijan yrittäjämäiset valmiudet. Seuraavalla Euroopan rakennerahastokaudella kehitetään lukioon soveltuvia työelämän ja lukion yhteistyön malleja.

Kohta 16 Ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan yrittäjyyttä ja työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista.

Työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon myös rahoitusta uudistettaessa.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä sitä, että työelämän järjestöillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä kouluissa. Kauppakamarit ovat mukana monissa erilaisissa oppilaille suunnatuissa tapahtumissa, esimerkiksi rekrytointi- ja kesätyömessut (kohta 19).

Lasten ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen on hyvä tavoite. Koulujen haasteena on se, että nuorille syntyy mahdollisimman monipuolinen käsitys eri kansalaisjärjestöjen toiminnasta (kohta 22).

AMMATILLINEN KOULUTUS

Keskuskauppakamari pitää hallituksen yhteiskuntatakuuta hyvänä mallina nuorten työllistymisen tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Yhteiskuntatakuun toteutuksessa tulee kuulla yritysten näkemyksiä niin, että takuuseen liittyvä työ- tai harjoittelupaikan tarjoaminen voidaan hoitaa yritysten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toisen asteen koulutuksessa on tärkeä turvata koulutuksen alueellinen saatavuus sekä lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää eri oppilaitosten opetustarjontaa. Keskuskauppakamari kannattaa sitä, että toisen asteen koulutuksessa lisätään oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalveluiden ja opettajaresurssien käyttöä ja että lukion ja ammatillisen koulutuksen välille rakennetaan joustavia opintopolkuja (kohdat 50, 51 ja 52).

Ammatillisten tutkintojen ja niiden osien suorittamisen helpottaminen parantaa yritysten mahdollisuuksia kehittää henkilöstön osaamista (toimenpide 53). Myös ehdotukset työpaikkakouluttajien pätevyysvaatimusten yhtenäistämisestä (17), joustavista henkilökohtaisten sähköisten koulutustilien luomisesta (117) ja näyttötutkintojärjestelmän kehittämisestä (120–124) kannustavat työelämälähtöisen koulutuksen järjestämiseen ja karsivat päällekkäisten koulutusmoduulien suorittamista.

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen tulee olla riittävä niin, että osatutkintoja ja tutkintojen moduuleja on myös käytännössä mahdollista toteuttaa lisäkoulutuksen yksikköhinnalla.

Keskuskauppakamari kannattaa sitä, että eri tavoin hankittua osaamista (esimerkiksi työssäoppiminen tai työkokemus) voidaan entistä paremmin hyväksilukea osaksi ammatillista tutkintoa (kohta 74).

Yritykset tarvitsevat nykyistä enemmän taloudellista ja toiminnallista tukea työssäoppimisjaksojen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen erityisesti nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Työpaikkaohjaajien- ja kouluttajien pätevöitymiseen on luotava uusia ja joustavia koulutustapoja, joita voidaan järjestää yhä enemmän työpaikalla esimerkiksi opettajien työelämäjaksojen yhteydessä. Tavoitteena on, että sama työpaikkakouluttajan koulutus antaisi valmiudet opintotulosten arviointiin ja opiskelijan ohjaukseen mahdollisimman laajasti eri kouluasteilla ja oppimismuodoissa.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyastetta voidaan parantaa tarjoamalla nuorille ja aikuisille nykyistä lyhempää ja moduulimuotoista koulutusta. Yhtenä mahdollisuutena koulutuksen sisällön kehittämisessä tulisi olla 2+1-malli, jossa kahdessa vuodessa saavutetaan ammatilliset taidot työelämään; jatko-opintokelpoisuuden hankkiminen ja ammattitaidon syventäminen voisi tapahtua työssäolojakson jälkeen esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla.

KORKEAKOULUT JA TUTKIMUS

Keskuskauppakamari kannattaa, että korkeakoulujen toimintaa kehitetään kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti (kohdat 75, 76, 77 ja 78). Yliopistojen tehtävissä tulee tieteellisen tutkimuksen lisäksi korostaa yliopiston opetustehtävää (kohta 76).

Keskuskauppakamari pitää opiskeluaikojen lyhentämistä välttämättömänä (kohdat 83, 84, 85 ja 86). Uudistusten toteutuksen yhteydessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että uudessakin järjestelmässä on edelleen olemassa mahdollisuus alanvaihtoon.

Erityisesti yliopistoissa tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota opetushenkilöstön pedagogisiin taitoihin, opetusryhmien kokoihin ja opintojen-ohjaukseen.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tulisi tukea työelämää palvelevan koulutuksen kehittämistä ja yritysten kehitystoimintaa (kohdat 92, 93 ja 94)

AIKUISKOULUTUS

KESU:n perusteluteksteissä (s.42) viitataan korkea-asteen oppisopimustyyppiseen koulutukseen, mutta varsinaisissa toimenpiteissä korkea-asteen oppisopimustyyppistä koulutusta ei ole huomioitu. Keskuskauppakamarin mielestä korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus tulisi ottaa vakinaiseksi yrityselämän ja henkilöstön osaamisen koulutusmalliksi, joka mahdollistasi sekä osapätevyyksien että varsinaisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen.

Esimerkiksi HAAGA-HELIA:n ja Aalto-yliopiston pilottihankkeissa on tarjottu mahdollisuus korkea-asteen oppisopimustyyppiseen koulutukseen. Pilotissa on saavutettu erittäin hyviä tuloksia kasvuyritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisessä ja koulutuksen työelämälähtöisyyden syventämisessä. Koulutuksiin ovat voineet osallistua henkilöt, joilla on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Jatkossa korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus tulisi mahdollistaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Jos oppisopimustyyppinen koulutusmuoto laajenee korkea-asteella, tulisi siihen kytkeä mukaan oppisopimustoimistoverkko päällekkäisten hallintomenettelyjen minimoimiseksi.

Suomalaisista korkeakouluista valmistuu vuosittain noin 2 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista arviolta noin 10 prosenttia jää Suomen työmarkkinoiden käyttöön. Suurimmat esteet ulkomaalaisten opiskelijoiden työelämään siirtymiselle ovat opiskeluaikaisten työ- ja harjoittelupaikkojen löytäminen, riittämättömät suomen kielen valmiudet, kapeat kontaktiverkostot yrityksiin ja työnantajiin, korkeakoulujen ja yliopistojen riittämätön yhteistyö ulkomaalaisten työllistämisessä sekä hajautuneet rekrytointi- ja työnhakumarkkinat. Keskuskauppakamarin ehdottaa, että kehitetään alueellisia palveluita, joilla ulkomaalaisten opiskelijoiden sijoittumista Suomen työmarkkinoille voidaan tukea nykyistä paremmin. Lisäksi englanninkielisiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja maisteriohjelmiin osallistuville ulkomaalaisille tulee liittää velvoite opiskella suomen kieltä tavoitteena B1-taso.

OPETTAJAT JA MUU HENKILÖSTÖ

Tieto- ja viestintäteknologia liittyy oleellisena osana koulutukseen, työelämään ja koko yhteiskunnan toimintaan. On tärkeää, että opettajilla on hyvät tietotekniikkavalmiudet ja että opettajien osaamista kehitetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvissä asioissa (kohdat 133 ja 135).

Kohta 133 Opettajien peruskoulutuksen painopisteenä ovat hallituskaudella tehtävät rakenteelliset ja pedagogiset uudistukset. Opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä ovat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja ohjaus, koulun ulkopuolisten ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, monikulttuurisuuskysymykset sekä kodin ja koulun yhteistyö ja yhteistyö työelämän kanssa. Luodaan oppilaitosjohdolle tarkoitettu moduuleista koostuva koulutusohjelma. Lukiokoulutuksen opettajien pedagogisia valmiuksia kehitetään.

Ehdotus ammatillisessa koulutuksen opetushenkilöstön säännöllisistä työelämäjaksoista on tärkeä (kohta 136). Työelämätuntemus tulisi ottaa yhdeksi opettajan palkkauksen kannustinperusteeksi sekä koulutuksen järjestäjien rahoitusperusteeksi. Opetushenkilöstön työelämäjaksojen hyödyntäminen myös osaamistarpeiden ennakoinnissa ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa on hyvä tavoite.  Koulutuksen järjestäjille tulisi luoda yhtenäinen tietojärjestelmä tai tapa toimia, jonka avulla oppilaitokset voivat systemaattisesti kerätä ja hyödyntää työssäoppimisjaksoihin liittyviä yritys- ja työnantajayhteyksiä.

Useilla koulutusaloilla on puute ammattitaitoisista ja pätevistä opettajista. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluopetuksessa opettajan työelämäyhteydet ovat keskeisessä asemassa koulutuksen kehittämisessä ja työelämän vuorovaikutuksen lisäämisessä.

KOULUTUKSEN ARVIOINTI JA ENNAKOINTI

Osaamistarpeiden määrällisen ja laadullisen ennakoinnin nykyistä parempi yhteensovittaminen tehostaa resurssien käyttöä ja tukee maakuntien ennakointityötä (kohta 140). Jatkossa tulee huolehtia siitä, että opetushallituksen ennakointityöllä on kiinteä yhteys maakunnissa tehtävään ennakointiin ja että opetushallituksen ennakointityössä tuottama laadullinen tieto on hyödynnettävissä alueellisissa ennakointiprosesseissa. Kauppakamareiden Ennakointikamarit ovat yksi esimerkki toimintamallista, jolla edistetään alueilla tapahtuvaa laadullista ennakointia.

KESKUSKAUPPAKAMARI

Risto Penttilä
toimitusjohtaja

  • Lausunnon saaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Lausunnon pvm: 20.10.2011
  • Kirjoittaja: Pirjo Liukas
  • Titteli: Kehityspäällikkö
Muokattu 26.4.2012