Valtiovarainministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin täytäntöönpanosta lähipiiritoimien osalta perustuen 5.10.2018 päivättyyn luonnokseen hallituksen esitykseksi. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan.
Ennen hallituksen esityksen antamista esitystä on syytä selkeyttää, sillä yhtiöt kokevat esityksen osin vaikeatajuisena ja tulkintakysymyksiä aiheuttavana sekä kevyesti perusteltuna. Esitämme myös terminologian yhtenäisyyden vuoksi, että osakkeenomistajasta ei käytettäisi perusteluissa termiä osakas.
Olennaisen lähipiiritoimen määritelmä
Osakkeenomistajien oikeudet -työryhmän mietinnössä ehdotettiin direktiivin vaatimuksen mukaisen olennaisen lähipiiritoimen määritelmän sisällyttämistä osakeyhtiölakiin, jolloin arvopaperimarkkinalain julkistamista koskeva sääntely perustui tuohon määritelmään. Jatkovalmistelussa osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkinalaki ovat eriytyneet tältä osin niin, että osakeyhtiölaissa ei enää määriteltäisi olennaista lähipiiritointa. Määritelmä koskisi arvopaperimarkkinalaissa säädetty julkistamisvelvollisuutta. Ratkaisu ei ole erityisen selkeä.
Toteamme myös, että osakeyhtiölain 1 luvun 11 § olisi selkeämpi, jos pykälä alkaisi sanoilla Muun yhtiön kuin pörssiyhtiön lähipiiriin kuuluvat. Ehdotuksen nykymuodossa voi helposti jäädä huomaamatta, että pörssiyhtiön lähipiiri on määritelty vasta pykälän 4 momentissa.
Tavanomainen toiminta
Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole tarkemmin kuvattu esimerkiksi yksityiskohtaisissa perusteluissa, mitä tarkoitetaan yhtiön tavanomaisella liiketoiminnalla ja mitä ovat tavanomaiset kaupalliset ehdot taikka mikä ei ole tällaista tavanomaista toimintaa. Koska asia on erityisen merkityksellinen sellaisten pörssiyhtiöiden kannalta, joiden yhtiörakenteeseen kuuluu esimerkiksi raaka-aineiden tai energian hankkiminen yritysryhmän sisältä, käsitteitä olisi syytä avata ainakin perustelutasolla.
Yhtiökokousta koskeva esteellisyyssääntely (OYL 5:14a)
Keskuskauppakamari pitää oivallisena ratkaisuna sitä, että direktiivin täytäntöönpanossa ei ehdoteta muutettavaksi osakeyhtiölaissa säädettyä toimivaa toimivallanjakoa osakeyhtiön eri toimielinten välillä.
Keskuskauppakamari kantaa kuitenkin huolta siitä, että direktiivin täytäntöönpanossa ollaan ulottamassa lähipiiritoimien sääntely sellaisiin yhtiöoikeudellisiin toimiin, joita tuskin on direktiivin valmistelussa ajateltu. Direktiivin liian laaja soveltaminen voi johtaa epävarmuuteen ja epäselvyyteen pörssiyhtiöissä ja pääomamarkkinoilla sekä kohtuuttomiin tilanteisiin. On mahdollista, että rajattaessa liiallisesti suurten omistajien äänivallan käyttöä valta voi joissakin tilanteissa tulla pienehköjen omistajien käsiin ilman, että siihen on perusteltua aihetta.
Ehdotettu 5 luvun 14a § 1 momentti kieltäisi osakkeenomistaja äänestämästä yhtiökokouksessa sellaisesta sopimuksesta tai muusta oikeustoimesta, jossa hän tai hänen lähipiiriinsä kuuluva on osapuolena ja joka ei kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai jota ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Pykälän 2 momentissa suljetaan tämän sääntelyn ulkopuolelle mm. palkitsemispolitiikan ja -raportin käsittely sekä sulautuminen, jakautuminen ja selvitystilapäätös. Sellaisenaan 1 momentti vaikuttaisi ensi näkemältä selkeältä; esteellisyys koskisi sellaisia sopimuksia tai muita oikeustoimia, joissa osakkeenomistaja on osapuolena. Näkökulma kuitenkin muuttuu, kun asia täydentyy 2 momentilla, jossa mainitut tilanteet eivät ole sellaisia, joita yleensä pidetään sopimuksena tai oikeustoimena, jossa osakkeenomistaja olisi osapuolena. Osakkeenomistaja ei esimerkiksi ole selvitystilan osapuoli.
Pykälä kokonaisuudessaan muodostaa tilanteen erittäin epäselväksi ja epäilemättä muuksi, kuin direktiiviä valmisteltaessa on ajateltu. Direktiivin käyttämä termi ”related party transaction” ei ole voinut syntyä ajatuksella, että esimerkiksi pörssiyhtiön yhtiökokouksen päättämät hallitusvalinnat tai -palkkiot kuuluisivat sääntelyn piiriin.
Keskuskauppakamari katsoo, että yhtiöoikeudelliset toimet on selkeästi suljettava pois direktiivin mukaisen lähipiiritoimien sääntelyn piiristä. Suomen osakeyhtiölaissa on kattava vähemmistönsuojasääntely. Yhdenvertaisuusperiaate, johdon huolellisuusvelvoite ja lähipiiritoimilla aiheutettua vahinkoa koskevan vastuun käännetty todistustaakka turvaavat vähemmistöomistajia vahvasti enemmistön väärinkäytöksiltä. Hallituksen esityksen luonnoksessa direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on suljettu yhtiöoikeudellisista päätöksistä vain palkitsemispolitiikasta ja -raportista äänestäminen sekä sulautumisesta, jakautumisesta ja selvitystilasta päättäminen.
Emme pidä tarkoituksenmukaisena eikä direktiivissäkään ole voitu tarkoittaa rajoittaa suurten omistajien oikeutta käyttää äänivaltaansa esimerkiksi hallituksen valinnassa tai palkitsemisesta päätettäessä, kun hallitukseen valitaan omistaja itse tai hänen lähipiiriinsä kuuluva. Yhtiökokouksissa tehdään monia muitakin päätöksiä, kuten vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään voitonjaosta, muutetaan yhtiöjärjestystä, lasketaan liikkeeseen optioita ja vaihtovelkakirjoja sekä annetaan valtuuksia hallitukselle, joihin uuden esteellisyyssääntelyn ulottaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ehdotettu esteellisyyssääntely voi johtaa arvaamattomiin lopputuloksiin.
Perustelutekstissä mainitaan, että yhtiössä tavanomaisesta hallituksen palkkiosta päättämiseen ei sovellettaisi ehdotettua esteellisyyssäännöstä. Näin suppea sanamuoto voisi johtaa siihen, ettei palkkiotasoa voitaisi nostaa, jos omistajia on hallituksessa, mikäli jopa hyvinkin vähän osakkeita omistavat tahot eivät sitä hyväksy. On huomattava, ettei ole harvinaista, että yhtiöissä tapahtuu suuriakin muutoksia. Hallituksen palkkiotaso on niin Suomessa kuin muuallakin melko suoraan verrannollinen yhtiön kokoon. Jos yhtiö kasvaa orgaanisesti tai yrityskauppojen myötä, voi olla välttämätöntä nostaa hallituspalkkioita. Ei ole kohtuullista eikä yhtiön edun mukaista, että pieni aktivistivähemmistö estäisi tämän. Hallituspalkkioiden taso vaikuttaa siihen, saadaanko hallitukseen toivottuja henkilöitä jäseniksi. Varsinkin ulkomaisten jäsenten valinta voi tulla käytännössä mahdottomaksi, jos hallituksen aiempi palkkiotaso on ratkaiseva sen suhteen, kuka saa osallistua päätöksentekoon palkkiosta.
Yhtiöjärjestyksen muutoksen osalta ongelmia voisi tuottaa esimerkiksi hanke yhdistää osakesarjoja, mikäli suuret omistajat eivät saisi käyttää asiassa äänivaltaansa.
Edellä kuvatut esimerkit havainnollistavat sitä, kuinka tärkeää on sulkea yhtiöoikeudelliset toimet pois uuden lähipiirin esteellisyyssääntelyn piiristä.
Ruotsin valmistelutilanteesta saatujen tietojen mukaan siellä oltaisiin laajasti sulkemassa pois yhtiöoikeudelliset toimet. Samoin on tehtävä myös Suomessa.
Esitämme myös yhtiökokouksen päätöksen mitättömyyttä koskevan tekstin tarkistamista, mikäli teksti jatkovalmistelussa jää esitykseen. Tekstissä todetaan nyt seuraamuksena voivan olla päätöksen mitättömyys, jos on selvää, että yhdenvertaisuusperiaatetta on loukattu. Voimassa olevassa osakeyhtiölaissa kyseinen kohta kuuluu kuitenkin, että päätös on mitätön, jos päätös on selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Koska pätemättömyyttä ja mitättömyyttä koskeva sääntely on erittäin merkittävää yhtiöiden ja niiden omistajien kannalta, pidämme tärkeänä käyttää niistä täsmällisesti pykäliin perustuvia ilmaisuja.
Hallituksen arviointivelvollisuus
Hallituksen velvollisuus seurata ja arvioida yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvien tavanomaisien kaupallisin ehdoin tehtävien toimin raportointijärjestelmää on epäselvä ja ylittää direktiivin vaatimukset (OYL 6:16a). Direktiivi edellyttämä arviointi koskee lähipiiritoimia, ei tavanomaisia toimia (art 9 c 5. kohta).
Direktiivi koskee lähipiiritoimia, ei yleisesti ottaen pörssiyhtiöiden valvontajärjestelmiä, jota säännellään muualla. Vaatimus on poistettava pykälästä. Myös pykälän edellyttämää direktiiviin perustuvaa lähipiiritoimien arviointia olisi syytä selkeyttää perusteluissa.
Mankala-yhtiöt
Ns. Mankala-yhtiöt eivät liene direktiivin tarkoittaman lähipiirisääntelyn piirissä. Epäselvyyksien välttämiseksi asia tulisi todeta hallituksen esityksen perusteluissa.