Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa maanteiden ja rautateiden runkoverkkoa ja palvelutasoa koskevasta liikenne- ja viestintäministeriön asetusluonnoksesta. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä.
Keskuskauppakamari on ottanut lausunnossaan huomioon kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan kantoja. Kauppakamarit voivat lisäksi toimittaa muitakin kantoja.
Yleiset huomiot esityksestä
Keskuskauppakamari pitää runkoverkon määrittelyä ja palvelutasoajattelua liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä tukevana. Keskuskauppakamarin mukaan koko Suomen etu on, että Suomella on toimivat runkoverkot, koska hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.
Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä sitä, että runkoverkkoasetuksen perustana oleva laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä on hyväksytty ja että runkoverkko määritellään. Runkoverkon määrittely ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että alemman väyläverkon tila heikkenee ja korjausvelka kasvaa. Elinkeinoelämän kuljetusketjut ja Suomen bruttokansantuotteen ainesosat kulkevat jatkossakin sekä runkoverkolla että muulla verkolla.
Huomiot rataverkon osalta
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä kestävän kehityksen ja Suomen viennin toimintaedellytysten kannalta, että satamien ratayhteyksiin ja ratapihoihin panostetaan. Suomen päästövähennystavoitteiden ja kuljetusten kustannustehokkuuden kannalta on tärkeää myös, että yhteyksien sähköistämistä jatketaan.
Keskuskauppakamari pitää esitystä rataverkon runkoverkoksi melko tasapainoisena ja hyvin laadittuna. Kiinnitämme huomiota kuitenkin muutamiin korjausta vaativiin epäjohdonmukaisuuksiin:
- Vaikka ehdotuksessa todetaan, että rautateiden runkoverkko yhdistäisi kaikki maakuntakeskukset toisiinsa, Turun ja Tampereen henkilö- ja tavaraliikenteen rautatieyhteys on jäänyt runkoverkosta kokonaan pois. Turku ja Tampere ovat merkittäviä maakuntakeskuksia, jotka runkoverkon on ehdottomasti yhdistettävä toisiinsa. Radalla kulkee myös runsaasti kemianteollisuuden kuljetuksia.
- Itä-Suomessa runkoverkkoyhteys on ulotettu maakuntakeskuksiin, mutta esityksen mukaan Savon ja Karjalan ratojen profiilina on tavaraliikenne. Savon ja Karjalan radat ovat sekä henkilö- että tavaraliikenteen ratoja. On ehdottoman tärkeää, että myös henkilöliikenteen runkoverkkoyhteys ulotetaan maakuntakeskuksiin. Rautatieliikenteen rajanylityspaikat itärajalla pitäisi myös huomioida runkoverkossa (henkilö- ja tavaraliikenne).
- Keskuskauppakamarin mukaan esityksessä toteutuu EU:n liikenteen valkoisen kirjan tavoite siirtää kuljetuksia raiteille muun muassa siinä, että, että satamiin johtavat radat ovat pääosin runkoverkossa. Vienti- ja tuontisatamaan johtavaa Hanko-Hyvinkää -rataa ei ole kuitenkaan merkitty runkoverkkoon, vaikka runkoverkkoon on merkitty myös rataosuuksia, joilla on pienemmät kuljetusvirrat. Rataa käytetään erityisesti metsä- ja metalliteollisuuden kuljetuksiin.
Keskuskauppakamari pitää rautateiden runkoverkon palvelutasotavoitteita melko maltillisina siitäkin huolimatta, että asetus ei sinänsä estä korkeampaa akselipainoa. Keskuskauppakamarin mukaan akselipainon suhteen pitäisi ottaa huomioon se, että erityisesti itäliikenteessä kulkee keskimääräistä pidempiä junia, jolloin akselipainovaatimus on suurempi. Keskuskauppakamarin mukaan runkoverkon akselipainossa pitäisi huomioida rataosien todelliset tarpeet, jotka ovat monilla rataosilla 25 tonnia ja Itä- ja Kaakkois-Suomessa tätäkin suuremmat. Keskimääräiseksi akselipainotavoitteeksi pitäisi asettaa vähintään 25 tonnia, joka on kirjattu myös kauppakamarien liikenneohjelmaan.
Huomiot tieverkon osalta
Keskuskauppakamari on verrannut nyt lausunnoilla olevaa esitystä aikaisempiin esityksiin ja verrattuna vuoden 2012 tiestön runkoverkkoa koskevaan esitykseen poikittaisyhteydet on huomioitu aiempaa paremmin, samoin tieyhteydet vientisatamiin ja talousalueisiin ovat parantuneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö esitykseen olisi tarvetta tehdä alueiden saavutettavuutta parantavia tarkennuksia. Erityisen tärkeää tämä on ulkomaankaupan kannalta.
Keskuskauppakamarin mukaan runkoverkon kansainvälistä ulottuvuutta ja alueen saavutettavuutta pitäisi parantaa seuraavalla tavalla:
- Runkoverkossa pitäisi olla mukana tieyhteyksiä paitsi Venäjälle ja Ruotsiin myös Norjaan. Kansainvälisten yhteyksien kannalta runkoverkko pitäisi ulottaa Länsi-Lappiin ja runkoverkkoon sisällyttää VT 21 ja yhteys rajanylityspaikalle. VT21 on Suomen ja Lapin tärkein yhteys Norjaan ja Barentsin merelle. Valtatietä on kehitetty myös älytienä.
- Runkoverkossa pitäisi olla mukana valtatie kahdeksan kuljetusväylä kokonaisuudessaan eikä pilkottuna. Länsirannikko muodostaa vientiteollisuuden ja satamien vyöhykkeen, jolla on erittäin suuri merkitys Suomen viennin arvoon nyt ja tulevaisuudessa. Valtatiellä kulkee runsaasti erikoiskuljetuksia ja teollisuuden prosessi- ja alihankintakuljetuksia eri satamien kautta maailmalle. Litiumin, nikkelin ja koboltin saatavuus ja käsittely alueella vastaavat akkuteollisuuden kasvavaan kansainväliseen kysyntään ja kasvattavat liikennetarpeita edelleen.
- Runkoverkossa pitäisi huomioida paremmin yhteydet rajanylityspaikoille. Myös matkailualueiden liikenneyhteyksien sujuvuus on varmistettava.
- Esityksen perusteluiden mukaan runkoverkon määrittelyssä huomioidaan eurooppalaisen liikenteen TEN-T-ydinverkko. Kuitenkin Helsingin satama ei ole runkoverkossa, vaikka alueen kautta risteää jopa kaksi ydinverkkokäytävää. Helsingin Satama on TEN-T-verkon ydinsatama. Satamasta lähtee myös pitkämatkaista liikennettä, koska satama on Suomen suurin yleissatama, jonka kautta kulki 12,3 miljoonaa matkustajaa ja 14,3 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 2017. TEN-T-ydinverkon sataman on ehdottomasti kuuluttava runkoverkkoon ja tämä on mahdollista tehdä ottamalla Kehä I ja Länsiväylä runkoverkkoon.
Runkoverkkotiestön palvelutasossa ja 12-vuotisessa liikenneohjelmassa pitäisi huomioida esitettyjen palvelutasotavoitteiden lisäksi raskaan liikenteen taukopaikkojen saatavuus ajo- ja lepoaika-asetus huomioiden. Lisäksi Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta runkoverkolla pitäisi olla mahdollisuus keskimääräistä suurempien ajoneuvojen esim. HCT käyttöön sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostoon.
Runkoverkon päivitystarve
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä sitä, että runkoverkkoasetuksen toteutus varmistetaan ja, että runkoverkkoa päivitetään säännöllisesti elinkeinoelämän ja alueiden tarpeita huomioiden ja Suomen kilpailukykyä edistäen.