Avoimuutta ja vuorovaikutusta

Avoimuus puuttuu suomalaisesta kaavoituksesta. Yritykset vaikenevat, koska eivät halua turmella yhteistyösuhteitaan kaavoitusviranomaisiin. Kaavoitus on nykyään suhdetoimintaa. Miten tähän on tultu?

Virkamiesten ja valittajien valta kangistaa kaavoitusta

Puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen, kertoo kauppakamarien yritysjohtajakysely. Pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta ovat pääasialliset harmituksen aiheet. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei

Kaavoituksen kustannukset ja kesto kasvussa

Kaavoitus luo parhaimmillaan hyvät edellytykset menestyvälle liiketoiminnalle, pahimmillaan se estää yrityksen järkevän toiminnan. Yhteiskunta vaikuttaa kaavoituksella yritysten toimintaedellytyksiin. Yritysmyönteisellä maankäytön suunnittelulla kunnat ja maakunnat voivat myös houkutella

Case Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut

“Toimimaton kaavoitus on yksi yritysten toimintaa tehokkaimmin estävistä hallinnonaloista Suomessa”, pahoittelee Woikosken patruuna Clas Palmberg. “Kaavoitus hidastaa ja hankaloittaa tehokkaasti yritysten toimintaa. Kaavoitusta lähestytään estämisen, eikä mahdollistamisen

Kaavoitus: venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa

Kaavoituksessa lain tulkinnat ja soveltaminen vaihtelevat maan eri osissa ja eri viranomaisilla. Yksittäisen virkamiehen valta on kasvamassa, samalla kun ylimitoitetuilla selvitysvaatimuksilla aiheutetaan ylimääräisiä kustannuksia, kulutetaan voimavaroja ja venytetään kaavoituksen kestoa.

Kaavoitusprosessi kaipaa vauhtia

Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine peräänkuuluttaa kaavoitusprosessiin aikataulutakuuta kilpailuviraston yrityskauppavalvonnan tapaan. Suomen talouskasvu on tähän asti perustunut vientiteollisuuteen, mutta teollisuus ei enää vedä maata entisenlaiseen kasvuun. Talouskasvua onkin