Venäjä-pa­kotteet: Vastauksia yritysten kysymyksiin

Päivitetty 7.3.2022

Tämä Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä QA-aineisto antaa yleistä tietoa ja ohjeistusta pakotteisiin liittyviin käytännön haasteisiin. Tiedot saattavat muuttua ja vanhentua, eikä niitä ole tarkoitettu lainopilliseksi neuvoksi tai viralliseksi ohjeistukseksi. Taloudellisten toimijoiden velvollisuutena on itse perehtyä voimassa olevan lainsäädännön sisältöön ja noudattaa sitä omassa toiminnassaan. Aineiston on laatinut EK:n toimeksiannosta Solid Plan Consultingin juristi Aleksi Pursiainen. 

Aineiston on laatinut EK:n toimeksiannosta Solid Plan Consultingin juristi Aleksi Pursiainen. EK, Solid Plan Consulting ja Keskuskauppakamari eivät vastaa tekstiin sisältyvistä mahdollisista virheistä.

Euroopan unioni on alkuvuonna 2022 ottanut käyttöön laajoja Venäjään kohdistuvia pakotteita. Myös vuonna 2014 sen jälkeen hyväksytyt pakotteet ovat edelleen voimassa. Pakotteet koostuvat muun muassa vientirajoituksista, pankkeihin ja finanssisektoriin kohdistuvista erilaista rajoituksista sekä nimeltä mainittuihin henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvista varojen jäädyttämistä ja liiketoiminnan keskeyttämistä edellyttävistä ns. pakoteluetteloista. Lisäksi Luhanskin ja Donetskin alueet on asetettu laajojen vienti-, tuonti- ja investointirajoitusten piiriin. Tässä Usein esitettyjä kysymyksiä -asiakirjassa vastataan yleisimpiin näitä pakotteita koskeviin kysymyksiin, mutta kattavasti kaikkea eri rajoituksia ei valitettavasti voida käsitellä.

Yhdysvallat on vuonna 2022 ottanut käyttöön laajoja Venäjään kohdistuvia pakotteita, jotka on laajasti koordinoitu EU:n pakotteiden kanssa, ja ne muistuttavatkin sisällöiltään läheisesti toisiaan. Sääntelyssä on kuitenkin myös eroja, ja erityisesti ennen alkuvuotta 2022 Yhdysvallat on ottanut käyttöön runsaasti sellaisia pakotteita, joille ei ole EU-vastinetta. Tässä Usein esitettyjä kysymyksiä -asiakirjassa huomioidaan keksisiä Yhdysvaltojen uusista pakotteista johtuvia vaikutuksia suomalaisyrityksille, mutta kattavaa kuvausta Yhdysvaltojen laajasta pakotekokonaisuudessa ei tässä ole mahdollista esittää.

Euroopan unionin pakotesäädökset julkaistaan EU:n Virallisessa lehdessä, ja viejän on syytä perehtyä muun tiedotuksen ja uutisoinnin lisäksi myös suoraan itse säädöksiin.

Hyödyllistä lisätietoja ja linkkejä on saatavilla muun muassa seuraavista lähteistä

Ulkoministeriö:
Venäjä-pakotteiden materiaali yrityksille
Pakotteet maittain

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Keskuskauppakamari

Suomen Yrittäjät 

Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tiedote, jossa mm. hyödyllinen taulukko eri pankkipakotteista.

Yhdysvaltojen OFAC-viranomaisen Venäjä-pakotesivu

Yhdysvaltojen vientivalvontaviranomaisen BIS:n tiivistelmä Yhdysvaltojen vientirajoituksista

Euroopan unioni on kohdistanut Venäjään laajoja vientikieltoja. Vientirajoitusten piirissä ovat muun muassa:

-Puolustustarvikkeet
-Kaksikäyttötuotteet
-Eräät muut tuotteet, komponentit, ohjelmistot ja tekninen tieto, sisältäen eräitä hyvin yleisiä laitteita ja elektroniikkaa, kuten tietokoneita, matkapuhelimia, yleisessä käytössä olevia ohjelmistoja, mikroprosessoreita, elektroniikan testauslaitteita ja niin edelleen
-Lentokoneet, avarauusalukset ja niiden komponentit
-Laivat, veneet ja niiden komponentit
-Eräät raskaat maakulkuneuvot sekä niiden moottorit ja eräät komponentit
-Eräät öljynjalostukseen käytettävät laitteet
-Öljynetsintään ja tuotantoon soveltuvia tuotteita
-Laajasti edellä mainittuihin tuotteisiin liittyviä teknisiä ja muita palveluita.


Vientikieltoja ei ole yllä kuvattu kattavasti. Viejien on syytä yksityiskohtaisesti perehtyä valvontaluetteloihin, jotka sisältyvät neuvoston asetuksen (EU) No 833/2014 liiteisiin (sellaisena kuin se on uusilla säännöksillä muutettuna) Lisätietoja vientirajoitteista on saatavilla ulkoministeriö sivuilta (ks. linkit yllä olevasta kysymyksestä).

Ulkoministeriö on antanut ohjeen vientirajoituksiin liittyvistä lupa- ja poikkeusmahdollisuuksista ja -menettelyistä: (ks. linkit kysymyksen Mistä löydän uusimmat pakotesää­dökset ja muuta ajankohtaista tietoa? vastauksesta )

Euroopan Unionin Venäjään kohdistamien vientirajoitusten piiriin kuuluvat tuotteet määritellään asetuksen (EU) No 833/2014 liitteissä (ja jo entuudestaan vientiluvanvaraisten kaksikäyttötuotteiden osalta asetuksen (EU) 2021/821 liitteessä I sekä kattavan kiellon piirissä olevien puolustustarvikkeiden osalta Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa). Vaatimusten piiriin kuuluvat tuotteet määritellään joko niiden tulliluokituksen (HS-koodin) tai jonkinlaisen sanallisen, esimerkiksi tuotteen suorituskykyyn tai luonteeseen liittyvän kuvauksen avulla. Viejän vastuulla on tuntea omien tuotteidensa luokitukset ja tarvittaessa hakea niille vientilupaa.

Jos tuotteessa on kyse kolmannelta osapuolelta ostetusta komponentista tai laitteesta, sen luokista voi tiedustella valmistajalta tai maahantuojalta. Suuret kansainväliset teknologiavalmistajat ylläpitävät usein omilla verkkosivuillaan tietokantoja tai hakukoneita, joissa saattaa myös olla tietoja tuotteen vientivalvontaluokituksista.

Jos kyse taas on viejän itse valmistamasta tai suunnittelemasta tuotteesta, on viejä itse yleensä myös parhaassa asemassa tuotteen luokittelemiseksi. Tämä edellyttää perehtymistä asetuksen liitteisiin sisältyviin valvontaluetteloihin ja siellä olevien tietojen vertaamista omiin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin.

Lisäksi on huomauttava, että EU:n vientivalvonta-asetuksen 2021/821 ja Suomen kansallisen kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain nojalla viejän on tiedustelevat luvan tarvetta ulkoministeriöltä, jos epäilee tuotteensa olevan menossa käytettävissä puolustustarvikkeiden valmistukseen tai joukkotuhoaseisiin liittyvään käyttöön. Tämä vaatimus soveltuu siis kaikkiin tuotteisiin siitä riippumatta, olisivatko ne muutoin vientiluvan varaisia.

Uusien vientirajoitusten piiriin tulleet tuotteet määritellään pakotesäädöksen liitteissä (ks. linkit kysymyksen Mistä löydän uusimmat pakotesää­dökset ja muuta ajankohtaista tietoa? vastauksesta ). Osa rajoitusten piiriin tulleista tuotteista on määritelty niiden tullinimikkeen perusteella – vientilupaa vaaditaan esimerkiksi mille hyvänsä tavaralle, jonka tullinimike kuuluu luokkaan “88 Ilma-alukset, avaruusalukset ja niiden osat”. Osa rajoituksista on tulinimikkeiden sijasta määritelty kuvaamalla sanallisesti niitä ominaisuuksia, jotka tekevät tuotteesta valvonnanalaisen, ilmoittamatta tuotteen tullinimikettä – esimerkiksi “mikroprosessorit, joiden kellotaajuus on yli 25 MHz”. Siten vientilupavaatimusta ei voi tyhjentävästi päätellä tullinimikkeestä, vaan viejän on perehdyttävä myös asetuksen liitteen sanallisiin kuvauksiin varmistukseen luvan tarpeesta.

Venäjän-kauppaa harjoittavien on lisäksi syytä muistaa, että Euroopan unionin rajoitukset kohdistuvat muuhunkin kuin tavaravientiin EU:sta. Vientirajoituksia on kohdistettu myös ohjelmistojen ja osaamisen sekä valvonnanalaisiin tuotteisiin liittyvien palveluiden aineettomiin vienteihin. Rajoitukset koskevat EU-yhtiöitä EU:sta tapahtuvan viennin lisäksi myös tilanteissa, joissa rajoitusten kohteena olevia tuotteita oltaisiin toimittamassa Venäjälle jostakin EU:n ulkopuolisesta maasta.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen (EU) 2021/821 mukaan kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan tavaroita, materiaaleja, ohjelmistoja ja teknologiaa (teknistä tietoa tai teknistä apua) joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Asetuksen liitteessä I kuvataan sellaiset kaksikäyttötuotteet, joiden vienti Euroopan unionin ulkopuolelle edellyttää aina lupaa. Uusien EU:n pakotteiden johdosta ulkoministeriö on peruuttanut voimassa olleet kaksikäyttötuotteiden vientiluvat Venäjälle. Uusi lupa voidaan myöntää vain rajatuissa poikkeustilanteissa. (Lisätietoja on saatavilla ulkoministeriön sivuilla; ks. linkit Vastauksessa 3).

Liitteessä I lueteltujen tuotteiden lisäksi rajoitukset kohdistuvat muunkin tuotteen vientiin, jos viejä tietää tai sillä syytä epäillä asetuksessa määriteltyä sotilaallista loppukäyttöä tai käyttöä, joka liittyy joukkotuhoaseisiin taikka tällaisten aseiden maaliin saattamiseen soveltuviin ohjuksiin, myös esimerkiksi niiden varastoimiseen. Jos viejä tietää tai sillä on syytä epäillä tällaista loppukäyttöä, sen on ilmoitettava tästä ulkoministeriölle, joka päättää, tarvitaanko vientilupa. Tämä vaatimus koskee siis kaikenlaisia tuotteita – siis sellaisiakin, jotka eivät normaalisti vaatisi minkäänlaista vientilupaa sen paremmin EU:n vientivalvonta-asetuksen kuin uuden pakoteasetuksenkaan nojalla. Myös verkkovalvontatuotteiden vientiin liittyy vastaava ilmoitusvelvollisuus, jos loppukäyttöön liittyy tietynlaisia ihmisoikeusriskejä. (Lisätietoja asiasta löytyy ulkoministeriön sivuilta; (ks. linkit kysymyksen Mistä löydän uusimmat pakotesää­dökset ja muuta ajankohtaista tietoa? vastauksesta )).

EU:n pakotteet kieltävät rajoitusten piiriin kuuluvan tavaran myynnin, toimituksen, siirron tai viennin, suoraan tai välillisesti, Venäjällä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä. Rajoitus on siis muotoiltu kattavasti, ja se koskee muun ohella kaikenlaista tavaran siirtymistä ja toimittamista Suomesta Venäjälle. Tällaisen tavaran vieminen eteenpäin Venäjälle on siis lähtökohtaisesti kiellettyä (ellei jokin asetuksen tarkkarajaisista poikkeuksista sovellu vientiin).

Ulkoministeriöstä on mahdollista hakea lupaa sellaisen toimituksen toteuttamiseksi, josta on sitovasti sovittu ennen rajoitusten voimaantuloa. Ulkoministeriö ratkaisee tällaiset lupahakemukset tapauskohtaisesti. (Lisätietoja on saatavilla ulkoministeriön sivuilla; (ks. linkit kysymyksen Mistä löydän uusimmat pakotesää­dökset ja muuta ajankohtaista tietoa? vastauksesta )).

Yhdysvallat on myös ottanut käyttöön laajoja Venäjään kohdistuvia vienti- ja jälleenvientirajoituksia. Niiden tuotekatetta on laajasti koordinoitu Euroopan unionin kanssa niin, että useimmat tuotteet ovat kumpienkin rajoitusten piirissä.

Yhdysvaltojen vientivalvontasääntöjä sovelletaan tietyissä tilanteissa myös Suomesta Venäjälle tapahtuvassa viennissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistetun laitteen tai ohjelmiston vienti Suomesta Venäjällä voi siksi edellyttää vientilupaa sekä Suomesta että Yhdysvalloista.

Jos kyse on Suomessa valmistetusta laiteesta, joka ei sisällä kaksikäyttötuotteeksi luokiteltavia yhdysvaltalaisia komponentteja, siihen kuitenkin yleensä sovelletaan vain Euroopan unionin vientivalvontasäädöksiä. Huolelliseen arviointiin voi kuitenkin olla syytä esimerkiksi juuri silloin, jos laite sisältää Yhdysvalloista vientiluvan perusteella hankittuja komponentteja tai ohjelmistoja.

Lisätietoja ja -ohjeita Yhdysvaltojen vientirajoitteista, poikkeuksista ja lupamahdollisuuksista on saatavilla ulkoministeriön sivuilta (ks. linkit kysymyksen Mistä löydän uusimmat pakotesää­dökset ja muuta ajankohtaista tietoa? vastauksesta ).

Venäläisiin pankkeihin kohdistettu pakotteet voi jakaa neljään tyyppiin:

1: Varojen jäädyttämiseen ja kaiken liiketoimen lopettamiseen tähtäävät pakotteet

-Euroopan unioni on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: VEB, Promsvyazbank, and Bank Rossiya
-Yhdysvallat on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: VEB, VTB, Promsvyazbank, Bank Rossiya, BM Bank, Novikombank, Sarovbusinessbank, Ozon Bank, Otkritie, Rosgosstrakh Bank, Sovcombank, and West —Siberian Commercial Bank
-Pakotteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös näiden tytäryhtiöihin

2: SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle sulkemiseen tähtäävät pakotteet

-Euroopan unioni on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: VTB Bank, VEB, Bank Otkritie, Novikombank, Promsvyazbank, Bank Rossiya ja Sovcombank
-Pakotteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös näiden tytäryhtiöihin

3: Yhdysvaltojen maksujärjestelmän (dollarimaksujen) ulkopuolelle sulkemiseen tähtäävät pakotteet

-Yhdysvallat on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank

4: Uusien lainojen ja luottojen tarjoamisen sekä arvopaperien ja joukkovelkakirjojen käsittelemisen kieltävät pakotteet

-Euroopan unioni on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, VTB Bank, Gazprombank, VEB, Rosselkhozbank, Alfa Bank, Bank Otkritie, Bank Rossiya; and Promsvyazbankon kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, Gazprombank, Credit Bank of Moscow, Alfa-Bank, and Russian Agricultural Bank
-Yhdysvallat on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, VTB Bank, Gazprombank, VEB, Credit Bank of Moscow, Alfa-Bank, and Russian Agricultural Bank

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen varojen jäädyttämiseen ja kaiken liiketoiminnan keskeyttämiseen tähtäävä pakotteet (esim. VEB, VTB) tarkoittavat lähtökohtaisesti yleensä sitä, että myöskään maksuja ei saa tai ei käytännössä voi tehdä tai vastaanottaa. Tietyissä tilanteissa maksuihin voi olla saatavissa poikkeuslupa tai sovellettavissa siirtymäaikapoikkeus. Pakotteiden vaikutusten arviointi vaatii kuitenkin tapauskohtaista tietämystä pankista, soveltuvista pakotteista ja suunnitellun liiketoimen yksityiskohdista, eikä tyhjentävää vastausta siksi ole mahdollista antaa.

Muun tyyppisten pankkipakotteiden tarkoituksena ei ole ollut kieltää kattavasti kaikkea toimintaa pankin kanssa, vaan ainoastaan rajoittaa tietynlaista yhteystyötä. Tällaisten muiden toimien kohteena olevien pankkien kanssa saattaa siis olla mahdollista asioida.

Euroopan unionin pakotteet edellyttävät, että pakoteluettelossa mainitun toimijan varat ja omaisuus tulee jäädyttää, eikä tälle saa luovuttaa mitään varoja tai omaisuutta. Käytännössä liiketoiminta tulee siis viipymättä keskeyttää. Tietyissä rajoitetuissa tilanteissa voi olla mahdollista saada ulkoministeriöltä poikkeuslupa, esimerkiksi sellaisen maksun vastaanottamiseen, jonka venäläisasiakas on suomalaiselle viejälle velkaa ennen pakotteiden voimaantuloa laillisesti tehdystä vientikaupasta.

Lisätietoja on saatavilla ulkoministeriön sivuilta (ks. linkit kysymyksen Mistä löydän uusimmat pakotesää­dökset ja muuta ajankohtaista tietoa? vastauksesta).

Euroopan unionin pakotteet edellyttävät, että pakoteluettelossa mainitulle toimijalle tai sen hyödynnettäväksi ei saa suoraan tai välillisestikään toimittaa mitään tuotteita, palveluita tai maksuja. Liiketoimet tällaisen tytäryrityksen kanssa ovatkin usein pakotteiden vastaisia juuri siksi, että pakoteluettelossa mainittu omistaja voi saada tällä tavoin välillisesti varoja tai hyödykkeitä hyödynnettäväkseen.

EU:n neuvosto on antanut tulkintasuosituksen, joka on saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilla:

EU:n neuvoston tulkintaohje liittyen varojen välilliseen luovuttamiseen.

Euroopan unionin pakotteet edellyttävät, että pakoteluettelossa mainitulle toimijalle tai sen hyödynnettäväksi ei saa suoraan tai välillisestikään toimittaa mitään tuotteita, palveluita tai maksuja. Esimerkiksi tuotteiden vienti Venäjälle olisi siis pakotteiden vastaista, jos niiden tarkoitettu loppukäyttäjä olisi pakotteiden kohteena, vaikka tämä loppukäyttäjä ei olisikaan vientisopimuksen osapuoli. Viejältä kohtuudelle vaadittavan selvityksen laajuuteen vaikuttava monet tekijät, eikä kaikenkattavaa vastausta yleisellä tasolla ole mahdollista antaa. Viejien on siis kuitenkin syytä huolellisesti pyrkiä varmistumaan siitä, että tuotteet eivät välikäsienkään kautta päädy pakoteluettelossa mainitulle toimijalla tai muuten pakotteiden vastaiseen käyttöön, esimerkiksi puolustustarvikkeiden valmistukseen.

Yhdysvaltojen asettamilla pakotteilla on usein vaikutuksia myös Suomessa harjoitettavaan liiketoimintaan. Yhdysvaltojen viranomaiset ovat tulkinneet, että esimerkiksi SDN-pakotteita on seuraamuksen uhalla noudatettava kaikessa liiketoiminnassa, jolla on yhteys Yhdysvaltoihin: esimerkiksi toiminnassa, johon osallistuu yhdysvaltalaisia yrityksiä, ja dollarimääräisessä kaupassa. SDN-pakotteiden sivuuttamiseen liittyy usein myös niin sanotuista toissijaisista pakotteista johtuva riski, eli riski siitä, että Yhdysvallat lisäisi SDN-pakotteita loukkaavan ulkomaisen yhtiön pakotelistalleen. Myös yritysten rahoitus- ja vakuutussopimuksiin saattaa sisältyä ehtoja, jotka asettava rahoituksen jatkuvuuden edellytykseksi tai vakuutuskorvauksen maksamisen ehdoksi sen, että SDN-tahojen kanssa ei tehdä liiketoimia. Yhdysvaltojen pakotteiden vaikutuksiin ja niiden huomioon ottamiseen liittyvät ratkaisut on syytä yrityksessä tehdä huolellisesti.

Pakotteet kohdistuvat SDN-luettelossa mainittujen toimijoiden lisäksi myös kaikkiin sellaisiin yrityksiin, jotka ovat luettelossa mainittujen tahojen vähinään 50-prosenttisesti omistamia (suoraan tai välillisesti).

Euroopan unioni on kieltänyt kaiken näiltä aluilta tapahtuvan tuonnin Euroopan unioniin. Myös tuotteiden vienti ja toimittaminen sekä eräiden palveluiden tarjoaminen näille alueille on kielletty. Vientikieltojen piiriin kuuluvat tuotteet määritellään asetuksen (EU) 2022/263 (Luhansk ja Donetsk) tai asetuksen (EU) No 692/2014 liitteissä. Myös investoiminen näille alueille on kielletty.