Eniten ovat kärsineet teollisuuden ja kaupan alan yritykset. Tiedot selviävät kauppakamareiden yrityksille syyskuussa tekemästä kyselystä. Kustannusten kasvua tulisi hillitä väliaikaisin verotoimin, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Hanna Kalenoja.
Kauppakamarien syyskuussa toteuttamassa talouskyselyssä noin 30 prosenttia vastaajista arvioi kasvaneiden logistiikkakustannusten heikentäneen merkittävästi yrityksensä kilpailukykyä. Eniten kilpailukyvyn arvioitiin heikentyneen teollisuustoimialan ja kaupan alan yrityksissä. Kuljetuskustannusten kasvu uhkaa kilpailukykyä erityisesti vientiteollisuudessa, jossa logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on tyypillisesti suuri.
Logistiikkakustannukset eli esimerkiksi polttoainekustannukset ampaisivat keväällä ennätyskorkealle Persianlahden laajentuneen sotatilanteen ja Venäjän öljyjalostusinfraan tehtyjen iskujen myötä.
”Kuljetuskustannukset uhkaavat kasvaa talven aikana. Dieselin hinnan ennakoidaan kasvavan syksyn ja talven aikana, ellei Lähi-Idän kriisitilanteeseen löydy ratkaisua”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Hanna Kalenoja.
Vientiteollisuuden ja ulkomaankaupassa toimivien yritysten kannalta tilanne on haastava, sillä kustannusten kasvu ei rajoitu yksinomaan kotimaan kuljetuksiin. Persianlahden tilanteen seurauksena suhteellisesti eniten ovat kasvaneet merirahdin kustannukset. Lähes 70 prosenttia yrityksistä arvioi logistiikkakustannusten kasvun vaikuttaneen kilpailukykyynsä ainakin jonkin verran heikentävästi. Tiekuljetusten kustannusten kasvu koskettaa yrityksiä laajimmin, mutta yli 60 prosenttia yrityksistä arvioi myös merirahdin kustannusten kasvun heikentäneen kilpailukykyään.
Kilpailukyvystään huolestuneiden yritysten määrä kasvoi huhtikuussa 2026 tehdystä kyselystä, sillä energian hinnat kääntyivät loppukesällä uudelleen nousuun ja polttoaineiden hintapaineet ovat alkusyksyn aikana kasvaneet. Dieselin hintapaineet ovat tällä hetkellä maailmanmarkkinassa bensiiniä suuremmat, sillä geopoliittisten kriisien takia dieselpolttonesteestä, kevyestä polttoöljystä ja lentopolttoaineesta on markkinoilla kysyntää enemmän kuin on käytettävissä olevaa jalostuskapasiteettia, ja polttoaineiden varastoasteet ovat poikkeuksellisen matalat.
Keinoina dieselin valmisteveron alennus ja ammattidieseljärjestelmän jouduttaminen
“Mikäli dieselin hintapaineet kasvavat, hallituksen tulisi harkita toimenpidepakettia, jolla logistiikkakustannusten kasvua hillittäisiin”, Kalenoja sanoo.
Julkisen talouden pienen liikkumavaran takia toimenpiteiden tulisi olla kustannustehokkaita ja luonteeltaan määräaikaisia, jotta niiden kustannukset julkiselle taloudelle olisivat hallittavia.
Kalenojan mukaan logistiikkakustannusten kasvua voitaisiin nopeimmin hillitä alentamalla väliaikaisesti dieselpolttonesteen valmisteveroa. Suomessa myydystä dieselistä noin 70 prosenttia kulutetaan kuorma-, linja- ja pakettiautoissa ja hieman alle kolmannes henkilöautoissa. Dieselin verotason alentaminen hillitsisi logistiikkakustannusten kasvua ja inflaatiota. Alennus lievittäisi myös dieselautolla ajavien kotitalouksien polttoainekustannusten kasvua, joka on ollut muita käyttövoimia suurempaa.
”Dieselin valmisteveron alentaminen tasoittaisi kuljetuskustannusten eroja, jotka ovat syntyneet kilpailijamaissa käyttöön otetuista väliaikaisista veronalennuksista”, Kalenoja sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan dieselin valmisteveron alennus voitaisiin ottaa käyttöön lyhytaikaisena poikkeustoimena, joka olisi voimassa, kunnes energiakriisi on lieventynyt. Dieselin väliaikainen valmisteveron alentaminen EU:n energiaverodirektiivin sallimaan minimitasoon alentaisi dieselin pumppuhintaa noin 14 sentillä ja arvonlisäverovaikutus huomioon ottaen noin 18 sentillä litralta. Valtion verotulot kutistuisivat noin 55 miljoonalla eurolla kuukaudessa. Keskuskauppakamarin mukaan väliaikainen veronalennus voisi olla voimassa esimerkiksi kolmen kuukauden ajan
Pidempiaikaisena ratkaisuna kuljetuskustannusten hintapaineisiin soveltuisi ammattidiesel, joka palauttaisi osan polttoaineverosta kuljetusyrityksille. Ammattidieselin vaikutukset kohdentuvat inflaation hillinnän, elinkeinovaikutusten ja julkisen talouden kannalta tarkkarajaisesti juuri kuljetuskustannuksiin. Hallitus valmistelee parhaillaan vuoden 2028 alkuun ajoitettua ammattidieseljärjestelmää. Sen käyttöönottoa tulisi nopeuttaa, jotta mekanismi saataisiin tarvittaessa käyttöön keväällä. Palautuksen tulisi olla mahdollisimman ripeää, jotta siihen oikeutetut yritykset saisivat alemman verotason hyödykseen heti ilman hidasta ja työlästä hakumenettelyä.
Polttoaineiden hintaa alentavien nopeiden toimien kustannuksia olisi mahdollista kattaa kasvaneilla polttonesteiden arvonlisäverotuloilla. Polttoaineiden arvonlisävero on ammattiliikenteelle vähennyskelpoista, joten arvonlisäveroa kertyy kotitalouksien polttoainehankinnoista. Kotitalouksien bensiini- ja dieselhankintojen arvonlisäverokertymä on maalis-syyskuun aikana kasvanut lähes 100 miljoonalla eurolla polttoaineiden verottomien hintojen kasvun seurauksena.
Yhtenä keinona hintapaineiden hillitsemiseen on nostettu esille myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen. Keskuskauppakamarin mukaan se ei ole varteenotettava keino, sillä jakeluvelvoitteen höllentäminen näkyisi pumppuhinnoissa vasta 6–12 kuukauden viipeellä. Lisäksi jakeluvelvoite alentaa tehokkaasti vuoden 2028 alussa käynnistyvän polttoaineiden päästökaupan aiheuttamia kustannuksia, sillä uusiutuvat polttoaineet on vapautettu päästökaupasta.
”Jakeluvelvoitteen alentamisesta aiheutuisi välillisesti suuria kustannuksia yhteiskunnalle, sillä se söisi kannattavuuden uusiutuvien polttoaineiden, kuten biokaasun, tuotantoinvestoinneilta ja lisäisi merkittävästi fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja liikennesektorin päästöjä”, Kalenoja sanoo.
Myöskään keskusteluissa esille noussut polttoaineiden arvonlisäveron alentaminen ei ole mahdollinen toimenpide, sillä EU:n arvonlisäverodirektiivi ei salli liikennepolttoaineiden siirtämistä alennettuun verokantaan. Käsillä olevan dieselin hintakriisin ratkaisijaksi se ei soveltuisi, vaikka EU antaisikin Suomelle siihen maakohtaisen poikkeuksen, sillä arvonlisäveron alentaminen ei hyödyttäisi ammattiliikennettä, jolle arvonlisävero on vähennyskelpoista. Nopeammin hintoja alentava ja valtiontaloudelle vaikutuksiltaan samansuuruinen hintavaikutus saataisiin aikaan valmisteveroa alentamalla.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 15.-17.9.2026 ja siihen vastasi 1145 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare jäsenyrityksiltä. Siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden. Koko katsauksen pääset lukemaan täältä.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750