Se miten suomalaiset viettävät heinäkuun lomakautta ei ole salaisuus. Suuri osa kansasta on hajaantunut maalle, merelle ja mökeille. Haitantekijän mielessä tämä voi olla houkutteleva asetelma.
Nyt ei siis ole puhe varsinaisesta vaikuttamisesta, vaan haitanteosta ja normaalista yrityksen ja ihmisten resilienssistä. Elämme poikkeuksellista aikaa ja suomalaisten kesänviettoon voi osua tahallista haitantekoa. Kesälomakautta viettävä Suomi on helpommin häirittävissä, kuin normaalina arkena. Haitantekijän ei tarvitse olla vieras valtio, vaan innokas ja taitava patrioottihakkerikin voi saada aikaan paljon haittaa lomakauteemme.
Mitä tällainen haitanteko voisi olla? Esimerkiksi tietyn pankin pankkikorttien toiminnan estäminen, kauppojen kassajärjestelmien tai kortinlukulaitteiden häiritseminen, pankkiautomaattien toimivuuden estäminen, huoltoasemien polttoainepumppujen toiminnan haittaaminen, junaliikenteen häirintä, internetyhteyksien ja GSM -verkon häirintä voivat haitata välittömästi suomalaisten kesälomakauden viettoa ja vaikuttaa sitä kautta myös yritysten liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Ja mitäpä niiden suomalaisten osalta, jotka työpaikan tietojärjestelmien häirinnän vuoksi joutuisivat palaamaan työpaikalle varmistamaan toiminnan jatkuvuutta tai korjaamaan häirittyjä tietojärjestelmiä? Onko heillä riittävä päätösvalta tehdä tarvittavia ratkaisuja vai olisiko johtajienkin palattava tai osallistuttava päätöksentekoon? Olisiko näiden henkilöiden autojen polttoainetankissa tarpeeksi polttoainetta paluumatkaa varten ja mitäpä jos pankkikortti tai huoltoaseman polttoainepumppu tai kortinlukija eivät toimisi kesämökkiseudulla? Onko lomailevilla mökkiläisillä Huoltovarmuuskeskuksen suosittelema 72h kotivara myös mökillä?
Ei ole todennäköistä että häirintä osuisi koko maahan vaan häiriö oletettavasti rajoittuisi alueellisesti tai vain tiettyyn toimijaan, kuten operaattoriin tai pankkiin tai huoltoasemaketjuun. Häiriöiden ajallinen kestokaan ei oletettavasti ole pitkä. Haitanteko tai tiedostojen tuhoaminen voisivat kuitenkin osua moneen yritykseen pakottaen ehkä osan lomalaisista palaamaan toimistolle kesken loman.
Kriittisen infran palveluiden häiriintymisen heijastevaikutus osuisi suureen määrään niistä riippuvaisiin yrityksiin, mutta näissä tilanteissa reagointi tilanteeseen koskettaa vain näitä kriittisen infran toimijoita. Huoltovarmuuskeskus ja muut viranomaiset ovat varautuneet yhdessä huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa erilaisiin uhkiin, mutta tämä ei poista yritysten vastuuta oman jatkuvuutensa varmistamisesta.
Miten sitten yrityksen tulisi minimissään varautua?
- Sopikaa etukäteen kuka tai ketkä ovat varalla, jos jotain yrityksen reagointia vaativaa tapahtuu. Jos yrityksellä on jatkuvuussuunnitelma, tämä tiedon tulee löytyä siitä. Tarkastakaa että nimilistat ovat ajantasalla ja henkilöt ovat varmasti tietoisia rooleistaan.
- Varmistakaa että näillä henkilöillä on riittävät valtuudet tehdä päätöksiä jatkuvuuden varmistamiseksi. Normaalisti päätökset tekevä johtaja saattaa olla lomalla tavoittamattomissa.
- Miettikää voidaanko yrityksenne palveluja tai tavaroita tarjota ja myydä ilman toimivia tietojärjestelmiä? Kynä ja paperi ovat toimiva ratkaisu monen lyhyen häiriön osalta.
- Lomailevien varalla olevien henkilöiden tulisi huolehtia siitä, että ajoneuvossa on riittävästi polttoainetta tai latausta paluumatkaa varten. Ajoneuvo kannattaa siis tankata mökille tai muuhun kesänviettopaikkaan tullessa.
- Varmistakaa että varmuuskopiot otetaan säännöllisesti, oikeista tiedoista ja tietojen palauttaminen toimii.
Toiveiden kesä on häiriötön kesä.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa 30.6.2022, Savon Sanomissa 1.7.2022 ja Tamperelaisessa 6.7.2022.
