Vuosi käynnistyi työllisyyskehityksen osalta lupaavasti. Tilanne on vielä hauras, eikä yksittäisestä lukemasta saa vetää liian vahvoja johtopäätöksiä, mutta näyttää siltä, että pahin on jäämässä taakse ja työllisyyden elpyminen alkamassa sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kuluvan vuoden ensimmäiset työllisyystilastot luovat varovaista toivoa työmarkkinoiden paremmasta suunnasta. Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa oli työllisenä 5000 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavaan aikaan. Vaikka lukema oli edelleen pakkasella, oli se selvästi odotuksia parempi. Taustalla on erityisesti työvoiman määrän vahva kasvu, sillä työttömyys pysyi edelleen koholla.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli tammikuussa 76,5 prosenttia. Perinteisempi 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 71,8 prosenttia. Työllisyystrendit kääntyivät tammikuussa nousuun, mikä on odotuksia parempaa.
Työttömänä oli tammikuussa 269 000 henkeä eli 38 000 edellisvuotta enemmän. Työttömyysasteen trendi pysyi ennallaan 8,9 prosentissa.
”Työttömyys pysyy edelleen sitkeästi korkealla, vaikka tilanne ei sentään ole enää heikentynyt. Suorien vaikutusten lisäksi korkealle noussut työttömyys ruokkii kotitalouksien epävarmuutta, mikä heijastuu varovaisuutena kulutuskäyttäytymisessä. Nyt tarvitaan rohkeutta yrityksiltä rekrytointeihin ja kuluttajilta säästämisen lopettamiseen, sillä edellytykset suhdanteen paranemiselle ovat olemassa”, toteaa Appelqvist.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa haettavaksi 65 600. Lukema on selvästi parempi kuin mihin viime aikoina on totuttu. Työpaikkoja avataan yleensäkin enemmän alkuvuodesta, mutta myös se huomioiden oli tilanne selvästi viime kuukausia parempi.
”Työvoiman heikko kysyntä oli talouden keskeisiä huolenaiheita viime vuonna. Kuluva vuosi käynnistyi näiltä osin pirteämmin. Avoimien työpaikkojen kasvu vahvistaa tulkintaa siitä, että työllisyyden nousu voi vahvistua lisää myös jatkossa”, arvioi Appelqvist.
