Ilmastoyhteisön avulla päästöasioissa pääsee sopivin askelin eteenpäin

Miia Palovaara ja Aino Sihvola nojaamassa vaaleanpunaiseen roska-astiaan. He ovat osallistuneet Envor Groupilta Ilmastoyhteisöön.
”Ilmastoyhteisön avulla päästöasioissa pääsee sopivin askelin eteenpäin. On aina viisaampaa olla ajoissa liikkeellä eikä vasta pakon edessä”, muistuttavat Envor Groupin vastuullisuusasiantuntija Aino Sihvola (oikealla) ja HSEQ-päällikkö Miia Palovaara. (Kuva: Envor Group)

Forssalaisen Envor Groupin palvelurepertuaari ulottuu materiaalien kierrätyksestä teollisuuden puhtaanapitoon, kiinteistöhuoltoon, kuljetus- ja kuormauspalveluihin ja jätehuoltoon. Konserni aikoo olla hiilineutraali vuosikymmenen vaihteessa. Tavoitteen saavuttamiseksi se on hakenut lisäoppia muun muassa Keskuskauppakamarin Ilmastoyhteisöstä.

Yli 60-vuotisen yrityshistorian omaava Envor Group tekee konkreettista työtä paremman ja puhtaamman huomisen eteen. Pienestä romuliikkeestä on vuosikymmenten saatossa kasvanut ympäristöalan moniottelija, jonka käsittelemistä jätteistä yli 98 prosenttia ohjautuu uusioraaka-aineiksi tai uuteen käyttöön yhtiön omilla tai yhteistyökumppaneiden käsittelylaitoksilla.

Muutama vuosi sitten yritys asetti tavoitteekseen olla omien toimintojensa osalta hiilineutraali vuoden 2029 loppuun mennessä.

Tavoite oli erittäin kunnianhimoinen ja laskentaurakka muuttui vastuullisuusasiantuntija Aino Sihvolan ja HSEQ-päällikkö Miia Palovaaran mukaan vielä haastavammaksi, mitä tarkemmin he pureutuivat yhtiön tuotanto- ja logistiikkaketjuihin sekä kumppanuusverkostoihin.

”Ajatuksena oli alusta alkaen oppia laskemaan päästöt itse. Päätimme tuolloin laskea päästöt kaikkien Envor-yhtiöiden ja Scope-luokkien osalta. Otimme yhden kakkupalan sijaan koko kakun ja siihen tarvittiin asiantuntija-apua. Konsultin lisäksi haimme ja pääsimme mukaan ilmasto-ohjelmaan. Siitä oli luonnollista jatkaa Ilmastoyhteisöön”, Palovaara kertoo.

Envor Groupin jätteenkäsittelyauto. Ilmastoyhteisö on tarjonnut tukea päästöjen tarkkaan laskentaan.
Envor Groupin käsittelemistä jätteistä yli 98 prosenttia ohjautuu uusioraaka-aineiksi tai uuteen käyttöön yhtiön omilla tai yhteistyökumppaneiden käsittelylaitoksilla. Päästöjen tarkka laskenta onkin ollut haastava tehtävä. (Kuva: Envor Group)

Verkostosta faktatietoa

Ensimmäisessä laskennassa kaksikon yllättivät kompostoinnin päästöt. Ne saatiin puolitettua korvaamalla turvetta oljilla. Toisen laskennan alkaessa oli laskentatapaan sekä saatavilla oleviin päästötietoihin ja kertoimiin tullut jo muutoksia.

Esimerkiksi kuljetuskaluston polttoaineille oli laskettu aluksi vain käytön aikaiset päästöt. Sittemmin kuljetusten päästöihin sisällytettiin myös polttoaineiden valmistuksen ja jakelun päästöt Euroopan komission viime kesänä CountEmissions EU-asetusehdotuksen edellyttämän standardin mukaisesti.

Sihvolan mukaan kaikkia päästöketjuja ja niiden vaikutuksia ei välttämättä edes oivalla, kun asioita katselee oman organisaation sisältä.

”Muutosten keskellä on hyvä olla osa yhteisöä, josta saa ohjeita ja vertaistukea. Ilmastoyhteisön avulla ja opeilla olemme uskaltaneet tehdä toisen päästölaskentamme itsenäisesti. Yhteiset laskentatavat on työläitä, mutta niiden avulla tuloksista saadaan vertailukelpoisia”, Sihvola lisää.

Logistiikan ohella esiin nousivat hankinnat, joiden päästöihin oli työlästä päästä kiinni omin avuin.

”Sieltä löytyy esimerkiksi kiinteistöhuollon käyttämiä maaleja ja puhdistusaineita, autojen öljyjä sekä monia muita kemikaaleja. Nyt niissäkin haetaan entistä vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja yhdessä asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa. Ympäristö- ja vastuullisuusasioissa kyse on kaikkien yhteisestä edusta”, Sihvola muistuttaa.

Oppia koko organisaatiolle

Päästölaskentaan saadun avun lisäksi kaksikko antaa kehuja Ilmastoyhteisön työpajoille, joista saatuja oppeja on levitetty myös muualle organisaatioon. Esimerkiksi myynnille on annettu ohjeistusta siitä, millaisia ympäristöön liittyviä lupauksia tai viherväittämiä nykyiset säädökset sallivat.

”Tavoitteena on, että pystymme antamaan asiakkaille omista päästöistämme mahdollisimman tarkan ja kokonaisvaltaisen kuvan. Näin heillekin selviää, mitkä heiltä tulevat jätelajit ja jakeet tuottavat eniten ympäristökuormaa ja miten he voisivat sitä omissa prosesseissaan vähentää”, Sihvola toteaa.

Asiantuntijakaksikko tunnustaa, että hiilineutraalius on Envor Groupille edelleen kova haaste. Siitä ei kuitenkaan haluta tinkiä, sillä yhtiö haluaa toimia vastuullisesti ja perusvaatimuksia paremmin.

”Samalla tietysti toivomme, että ilmasto- ja ympäristönäkökulmat näkyvät entistä enemmän myös kilpailutuksissa”, Palovaara ja Sihvola toteavat.

Kaksikolta tuleekin selkeä suositus niille yrityksille ja yrittäjille, jotka vielä epäröivät tai pohtivat Ilmastoyhteisöön liittymistä. He suosittelevat lämpimästi myös edeltävää Keskuskauppakamarin Ilmasto-ohjelmaa.

”Oli mahtavaa päästä mukaan Ilmastoyhteisöön ensimmäisten joukossa. Sieltä saimme myös verkoston, jossa muilta yrityksiltä voi kysyä neuvoja ja vinkkejä. Ilmastoyhteisön avulla pääsee sopivin askelin eteenpäin. On aina viisaampaa olla ajoissa liikkeellä eikä vasta pakon edessä.”

Vaikuttavia ilmastotekoja yhteisön voimin

Maksuton Ilmastoyhteisö tarjoaa koulutusta, työkaluja ja käytännön tukea arvoketjun Scope 3 -päästöjen laskentaan. Päästölaskennan koulutusten lisäksi yhteisön jäsenet saavat asiantuntija-apua, ajankohtaisia katsauksia ja teemakoulutuksia vaihtuvista vastuullisuuden teemoista.  

Ilmastoyhteisö tukee pk-yritysten pitkäjänteistä matkaa kohti vaikuttavia ilmastotoimia. Ilmastoyhteisö on jatkoa menestyksekkäälle ilmasto-ohjelmalle, jonka kautta sadat pk-yritykset ovat ottaneet ensimmäisiä askeleita ilmastotyössä.

Kategoriat:Vastuullisuus, Ilmastoyhteisö