EU:n valtion- ja hallitusten johtajat kokoontuvat tänään erittäin kriittisellä hetkellä keskustelemaan koronakriisin aiheuttaman talousshokin vaikutusten torjumisesta EU-tasolla. Keskustelussa on myös nk. ”koronabondit”, joka on vain uudelleen nimetty versio jo pitkään eurokriisin jälkeen keskusteluissa olleista euroalueen yhteisvastuullisista velkakirjoista, eli eurobondeista.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää asiattomana tapaa, jolla eurobondien suurimmat omakohtaiset hyötyjät Italia ja Ranska ajavat niitä solidaarisuuden nimissä. Italia ei ole piitannut ennen kriisiäkään yhteisistä velkasäännöistä, vaan on velkaantunut niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Ranskalaiset finanssilaitokset taas ovat tätä suhteettoman paljon rahoittaneet. Niiden taseissa on moninkertainen määrä Italian valtion velkakirjoja verrattuna vaikkapa saksalaisiin.
”Akuutin kriisin varjolla Ranska ja Italia ajavat syvällisesti euroalueen ja sen jäsenmaiden taloutta pysyvästi muuttavaa systeemiä, joka ei ole heidän esittämillään tavoilla järkevä, vaan pidemmällä aikavälillä äärimmäisen haitallinen”, varoittaa Romakkaniemi.
”Onneksi Suomen hallitus on tätä vastustanut, toivottavasti pääministeri Sanna Marin pysyy tänään tiukkana EU-johtajien kokouksessa”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemen mukaan yhteisvastuu jo osin toteutuu EKP:n ja yhteisen valuutan kautta, koska euroalueen kaikkien jäsenvaltioiden velkakirjat ovat nollariskisiä EKP:n rahoituksen takauksena. Lisäksi markkinoilla ei uskota muiden euromaiden antavan yhdenkään jäsenmaan menevän hallitsemattomaan konkurssiin.
”Tämä on jo johtanut euroaikana talouspolitiikaltaan huolettomampien maiden liialliseen velkaantumiseen rahoitusmarkkinoiden muiden maiden vakauteen kohdistuneen luottamuksen tuomilla matalammilla koroilla. Samalla yhdessä sovittuja sääntöjä velkatasoista tai alijäämistä ei ole noudatettu”, Romakkaniemi muistuttaa.
Romakkaniemen mielestä koronabondeina markkinoitu järjestelmämuutos kannustaisi osaa jäsenmaista velkaantumaan entisestään muiden kustannuksella.
”Tämä johtaisi vain entistä suurempiin pysyviin velkatasoihin, epätasapainoihin ja riskeihin euroalueella tulevaisuudessa”, Romakkaniemi sanoo.
Sinänsä yhteisvastuullinen velka ei periaatteessa ole euroalueella poissuljettu ajatus. Romakkaniemen mielestä tällaiset velkakirjat voisivat teoriassa lisätä euroalueen likviditeettiä ja alentaa kaikkien varainhankinnan kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kyse on kuitenkin siitä, millä pelisäännöillä velkakirjat rakennettaisiin.
”Säännöt ja EU-lainsäädäntö ovat kuitenkin osoittaneet toimimattomuutensa yhteisistä sopimuksista kiinnipitämiseksi. Yhteisvelan toimivuuden takaisi vain markkinapaine sopimuksia rikkovia ja vastuutonta talouspolitiikkaa harjoittavia jäsenmaita kohtaan”, Romakkaniemi sanoo.
Markkinapaineen voi luoda esimerkiksi siten, että jäsenmaa voi rahoittaa menojaan yhteisillä velkakirjoilla vain yhdessä sovittuun 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta saakka, jonka jälkeen sen olisi mentävä rahoitusmarkkinoille omilla, kalliimman koron velkakirjoilla. Myös säännöt kotivaltion pankkien taseissa olevasta maksimimäärästä velkakirjoista ja säännöt hallitusta euromaan velkajärjestelystä estäisivät tehokkaasti ylivelkaantumista, kun korot lähtisivät kasvamaan huomattavasti matalammilla velkatasoilla ja pakottaisivat jäsenmaan reagoimaan siihen talouspolitiikallaan ennen kuin ylivelkaantumisesta tulee kaikkien yhteinen ongelma.
”Tällaiset eurobondit eivät kuitenkaan Italiaa ja Ranskaa kiinnosta. Heitä kiinnostaa vain toisten kustannuksella velkaantumisen mahdollistaminen edelleen pitkällä aikavälillä riskeistä välittämättä”, Romakkaniemi toteaa.
”Vielä vaarallisempaa heiltä on ollut lietsoa kansalaisensa pitämään tätä haluamaansa velka-automaattia osoituksena siitä, onko EU:ssa solidaarisuutta toisiamme kohtaa. Se on yhtä vaarallista ja perätöntä populismia, jolla aikaansaatiin Brexit”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi on työskennellyt edellisen finanssi- ja eurokriisin aikaan eri EU-tehtävissä: mm. Jyrki Kataisen EU-erityisavustajana valtiovarainministeriössä ja pääministerin kansliassa sekä talouskomissaari Olli Rehnin kabinetissa. Tällä hetkellä hän toimii 21 miljoonaa eurooppalaista yritystä edustavan Eurochambresin hallituksessa ja sen sisämarkkinavaliokunnan puheenjohtajana.
