Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan suomalaisesta verosääntelystä on tullut moralististen pisteverojen liukuhihna, jossa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota verotuksen laajamittaisiin vaikutuksiin. Kritiikkiä Romakkaniemi antaa erityisesti maastapoistumisverolle ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotolle. Näillä veroilla ei ole merkittävää fiskaalista vaikutusta, mutta ne heikentävät Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä sijoittajien että osaajien silmissä.
Maastapoistumisvero ollaan ottamassa käyttöön Suomessa jo vuoden 2023 alusta alkaen. Romakkaniemen mukaan veron vaikutukset ovat Suomen kannalta haitalliset.
”Maastapoistumisvero on esimerkki moralistisesta pisteverosta, jonka tuotto jäisi pieneksi. Vero olisi kuitenkin hallinnollisesti raskas ja monimutkaistaisi verojärjestelmää. Maastapoistumisvero on täysin vääränlainen viesti kansainvälisesti liikkuville osaajille ja sijoittajille, joita ikääntyvä Suomi kipeästi tarvitsee”, sanoo Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan maastapoistumisveron ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönoton yhteisvaikutukset heikentäisivät Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Taloudellisen työnantajan käsitteessä käyttöönotossa on kyse siitä, että toisesta maasta tuleva työmatkalainen olisi useissa tilanteissa heti verovelvollinen Suomessa. Laki voisi koskea jo muutaman päivän työskentelyä Suomessa.
”Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto tarkoittaisi sitä, että yritykset maksaisivat tuhansien eurojen hallinnolliset kulut voidakseen kerätä veronsaajille muutamia kymppejä. Nyt jos koskaan on todella huono aika rasittaa yrityksiä hallinnollisilla kustannuksilla tai luoda epävarmuutta investointikustannuksiin jatkuvasti muuttuvin verotuksen keinoin”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan investointien houkutteleminen vaatii vakaata ja ennakoitavaa verotusta.
“Juuri nyt Suomessa tulisi tehdä suuria vihreän siirtymän investointeja ja pitää huolta yritysten kilpailykyvystä. On hyvä, että TKI-verokannustin ollaan säätämässä pysyväksi. Verotuksen vaikutus investointien houkuttelevuuteen ja osaajien liikkumiseen tulisi kuitenkin ottaa huomioon kaikissa verohankkeissa”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi painottaa, että verolainsäädännön tulisi olla täsmällistä ja tarkkarajaista, eikä sen pitäisi siirtää tulkinnanvaraa viranomaisten harteille, kuten nyt on käymässä. Etenkin, kun kyse on kokonaan uudesta veromallista, joka tulee voimaan tiukalla aikataululla.
“Uusia veroja ei voida tuoda nopealla aikataululla ilman perusteellisia vaikutusarviointeja. Suomella ei ole sellaiseen varaa”, sanoo Romakkaniemi.
