Suhdannekehitys heikkeni tasaisesti koko viime vuoden, eikä tuotannon osalta hyvin sujunut joulukuu riittänyt pelastamaan koko neljännestä, selviää Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta tuotannon suhdannekuvaajasta. Myös vuositasolla bruttokansantuotteen ennakoidaan painuneen lievästi laskuun. Keskuskauppakamarin pääekonomisti arvioi talouden kestokyvyn olleen kokonaisuudessaan hyvä, mutta toteaa, että näkymä kuluvalle alkuvuodelle näyttää vaisulta. Vaikka suhdanne ei näytä erityisiä heikkenemisen merkkejä, ovat kasvun lähteet vähissä.
Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan joulukuulta. Tuotanto kehittyi joulukuussa varsin mukavasti. Kasvua mitattiin 0,6 prosenttia suhteessa edelliseen kuukauteen. Kokonaistuotannon taso oli likimain sama kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Samalla saatiin ennakollinen arvio vuoden 2022 viimeisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. Hyvin sujunut joulukuu ei riittänyt pelastamaan koko neljännestä. Tilastokeskus ennakoi bruttokansantuotteen supistuneen 0,2 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Myös vuositasolla bruttokansantuotteen ennakoidaan painuneen jo lievästi laskun puolelle.
”Näyttää siltä, että Suomi ajautui vuoden päätteeksi taantumaan, eli bruttokansantuote on supistunut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Edelleen pitää silti paikkansa, että suhdanne ei ole heikentynyt niin paljon kuin pelättiin. Talouden kestokyky on kokonaisuudessaan ollut hyvä”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Suhdannekehitys heikkeni koko viime vuoden varsin tasaisesti ilman äkillisiä romahduksia.
”Juuri nyt teknisen taantuman määritelmä ei ole erityisen hyödyllinen, koska pyöritään nollan paikkeilla ja pienetkin muutokset voivat vaihtaa kasvulukujen etumerkkiä. Taantuman julistamista järkevämpi johtopäätös on, että kasvu on pysähtynyt, eli ollaan nollakasvun vaiheessa”, sanoo Appelqvist.
Tällä hetkellä suhdanne ei näyttäisi heikkenevän erityisemmin, mutta myös kasvun lähteet ovat vähissä.
”Suhdannetilanteen heikkenemisessä on meneillään jonkinlainen aikalisä, mutta näkymä kuluvan vuoden alkupuoliskosta on yhä vaisu. Inflaatio ja korkojen nousu ovat tuoneet ison loven kotitalouksien ostovoimaan, minkä takia kulutuskysynnän supistuminen on lähes varmasti edessä. Kiristyvä rahapolitiikka ja edelleen historiallisesti ajatellen kalliit raaka-aineet pitävät huolen siitä, että myös teollisuuden kasvunäkymä on vaisu myös pidemmälle kuluvaan vuoteen”, sanoo Appelqvist.
