Tarkistetut bkt-lukemat eivät ole yhtä hohdokkaita kuin runsaasti hehkutetut ennakolliset arviot, sanoo Keskuskauppakamarin Jukka Appelqvist. Arvio bkt:n kasvusta romahti 0,9 prosentista 0,4 prosenttiin.
Tilastokeskus julkisti tänään perjantaina ensimmäisen varsinaiseen kansantalouden tilinpitoon perustuvan arvion vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuotteesta ja tiedot heinäkuun kokonaistuotannosta. Bruttokansantuote kasvoi keväällä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,6 prosenttia vuotta edeltävästä tasosta.
Kuukausi sitten Tilastokeskus julkaisi paljon huomiota saaneen ennakkotiedon vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuotteesta. Silloin bruttokansantuotteen ennakoitiin nousseen neljännesvuositasolla peräti 0,9 prosenttia. Hulppeaa ennakkolukemaa tarkistettiin siis tuntuvasti alaspäin. Myös parin edeltäneen neljänneksen lukemiin tehtiin pieniä alasuuntaisia korjauksia.
”Hurmoksellisiin ennakkotietoihin verrattuna tarkistetut kasvuluvut ovat karvas pettymys. Yleistulkinta suhdanteesta ei silti muuttunut, vaan edelleen pätee, että talous on elpymisvaihteella. Elpymisen tahti on vain arkisempi kuin mitä luultiin”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
Kasvua laajalta rintamalta
Heinäkuun lopussa julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna perjantaina saatiin myös tarkempia tietoja kasvun rakenteesta bruttokansantuotteen alaerien osalta. Kasvu oli Appelqvistin mukaan edelleen laaja-alaista, ja kaikki yksityiset kysyntäerät, eli yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti, olivat kasvussa. Myös toimialoittain tarkasteltuna nousua tuli monipuolisesti. Vienti kasvoi edellisestä neljänneksestä jopa 5,7 prosenttia, mutta taustalla on yksittäinen risteilijätoimitus. Sen sijaan yksityinen kulutus nousi vaatimattomat 0,1 prosenttia.
”Kasvua tuli edelleen laajalla rintamalla, mutta yksityisen kulutuksen kehitys oli pettymys. Vaikka Lähi-idän kriisin talousvaikutukset ovat jääneet pelättyä pienemmiksi, ovat inflaation kiihtyminen ja epävarmuuden lisääntyminen todennäköisesti vaikuttaneet kulutuskäyttäytymiseen kielteisesti keväällä. Jatko näyttää paremmalta, koska kuluttajaluottamus on piristynyt kesän aikana tuntuvasti”, arvioi Appelqvist.
Tilastokeskus julkaisi myös heinäkuun kokonaistuotantoa kuvaavan tuotannon suhdannekuvaajan. Kuukausitasolla kokonaistuotanto laski 1,1 prosenttia, mutta päätyi 1,4 prosenttia viime vuoden tason yläpuolelle.
”Vuoden kolmas neljännes käynnistyi yskähdellen, mutta yhdestä heikommasta kesäkuukaudesta ei kannata vetää liian vahvoja johtopäätöksiä. Yritysten tunnelmat ovat pysyneet vahvoina, eikä ole todennäköistä, että kasvu olisi hyytymässä syksyllä, vaikka nousutahdin hehkuttamisessa on hetkittäin nähty ylilyöntejä”, sanoo Appelqvist.
