Keskuskauppakamari julkisti verokiilalaskurin

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli palkasta perittävien verojen ja maksujen yhteismäärä on suuri suhteessa palkkaan. Keskuskauppakamari julkisti laskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa.

“Ansiotuloja verotetaan Suomessa suhteellisen ankarasti, vaikka palkkatulojen verotusta on pyritty keventämään useilla hallituskausilla. Kun veronkevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisiin, on lisäansioista perittävä rajavero noussut huomattavan korkeaksi”, toteaa Keskuskauppakamarin veroasioista vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.

Keskuskauppakamari julkaisi verokiilalaskurin, josta on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.

Kemellin mukaan laskurin tarkoituksena on konkretisoida palkkatulojen ja lisäansioiden verotusta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Verokiila sisältää palkkaverojen lisäksi palkan perusteella maksettavat veronluonteiset maksut, kuten eläkevakuutusmaksut.

“Merkittävä osa verokiilasta on piilossa työntekijältä, koska se koostuu työnantajien maksamista vakuutusmaksuista. Kärjistäen sanottuna verokiilalaskuri siis näyttää työn teettämisen todellisen kustannuksen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.

“Suurin yksittäinen verokiilan osa on eläkevakuutusmaksu. Myös kunnallisvero ja varsinkin korkeilla tulotasolla valtion kantamat verot ovat merkittäviä tekijöitä”, hän toteaa.

Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempi työllistämisen kustannus on. Siksi verokiila ei saisi olla liian suuri. Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan, eli siihen, kuinka innokkaasti työntekijät toimivat työmarkkinoilla, että työn kysyntään, eli siihen, millä tasolla palkkauskynnys on.

“Suomessa työntekijän palkkauskynnys on jo nykyisellään tarpeettoman korkea. Suuri verokiila ei paranna tilannetta. Verokiilaa tulisikin alentaa, erityisesti ansiotuloverotuksen kautta”, Kotamäki sanoo.

Verokiilaskuri kertoo, että suomalaisten tyypillisellä 3000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2240 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä on 1560 euroa. Jos kyseinen mediaanipalkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 52 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle yhteensä 122 euroa.

Verokiilalaskuri

Verokiilalaskuri paljastaa, kuinka paljon työnantajan palkkakustannuksen ja työntekijän käteen jäävän tulon välillä on eroa.

euroa kuukaudessa
Kuulutko kirkkoon?
Työnantaja:
viikkoa vuodessa Lomaa kertyy keskimäärin viisi viikkoa vuodessa.
päivää vuodessa Työntekijä on sairaslomalla keskimäärin 10 päivää vuodessa.

Kuukausipalkkasi on

Lomarahasi on silloin noin € / kk
Josta saat itsellesi
Ansiotuloverot ja vakuutusmaksut ovat

= verokiilasi
Työnantajallesi maksettavaa kertyy
100 euron palkankorotuksesta työnantaja maksaa € ja sinulle jää käteen €.
% % % %








Asset 11

Nettopalkka

eli käteen jäävä palkkasi.

Asset 11

Ansiotuloverot

Palkasta maksettava kunnallisvero, valtion tulovero, YLE-vero sekä kirkollisvero kirkkoon kuuluvilta. Työnantaja pidättää ennakkoverot palkasta ja tilittää ne Verohallinnolle. Jos palkasta ei ole pidätetty riittävästi ennakkoveroja, maksat puuttuvat verot jälkikäteen jäännösverona.

Asset 11

Työntekijän vakuutusmaksut

Työntekijä maksaa verojen lisäksi osuuden veronluonteisista vakuutusmaksuista, joita ovat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutusmaksu. Työeläkemaksulla rahoitetaan eläkkeitä. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia, lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia etuusmenoja. Työnantaja pidättää maksut palkasta ja tilittää ne vakuutusyhtiölle (työeläkemaksu), Työllisyysrahastolle (työttömyysvakuutusmaksu) ja Verohallinnolle (sairasvakuutusmaksu).

Asset 11

Työnantajan vakuutusmaksut

Työnantaja maksaa palkan lisäksi veronluonteisia vakuutusmaksuja, joita ovat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu sekä sairasvakuutusmaksu. Työeläkemaksulla rahoitetaan eläkkeitä. Tapaturmavakuutus kattaa työhön liittyvät tapaturmat, vammat ja ammattitaudit. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia, lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia etuusmenoja. Työnantaja tilittää sekä oman että työntekijän osuuden maksuista vakuutusyhtiölle (työeläkemaksu, tapaturmavakuutus), Työllisyysrahastolle (työttömyysvakuutusmaksu) ja Verohallinnolle (sairasvakuutusmaksu).

Näin vuotesi jakautuu:

Töissä
kuukautta
päivää
  • Töissä kuukautta päivää
  • Lomalla päivää
  • Arkipyhiä päivää
  • Sairaslomalla päivää

Työssäolokuukauden hinta:

Jos palkkakustannuksesi jaetaan todellisille työssäolokuukausille, yhden kuukauden hinnaksi tulee: