Siirtymä globaalista talousmarkkinasta kohti strategisia, maantieteellisiä talousalueita alkoi näkyä korona-aikana tuotantoketjujen ongelmissa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että muutos strategisiksi talousalueiksi on pysyvää eikä maailmassa olla palaamassa takaisin vapaaseen globaaliin markkinaan.
Vihamielinen ja muuttuva globaali toimintaympäristö, fossiilisten polttoaineiden rajut hinnannousut ja käynnissä olevat sodat määrittelevät kuka saa harrastaa kauppaa ja kenen kanssa, nyt ja jatkossa. Tätä pohdittiin hiljattain Keskuskauppakamarin Suuressa yritysvastuupäivässä Jyrki Kataisen puheenvuorossa.
Varautuminen muuttuvaan taloustilanteeseen esimerkiksi siirtymällä sähköenergian käyttöön ei ole pelkästään vastuullisuusteko vaan huoltovarmuustekijä, joka kasvattaa yrityksen resilienssiä. Onko yrityksenne varautunut vaikkapa tilanteeseen, jossa fossiilisten polttoaineiden hinnat moninkertaistuvat tai tuotannolle välttämättömän raaka-aineen toimitukset katkeavat yhtäkkiä sen vuoksi, että jokin maa sulkee hanat, tai toimitusketju tai kauppareitti sulkeutuu? Monelle yritykselle vastaus on rehellisesti sanottuna ei.
Vaikka ajatus on synkkä, niin globaalista epävarmuudesta huolimatta data osoittaa, etteivät yritykset ole vähentäneet vastuullisuustoimiaan.
Fossiiliset polttoaineet tuodaan Suomeen pääasiassa ulkomailta, joten niiden hinta ja saatavuus riippuvat siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Sähkö taas tuotetaan pääosin kotimaassa. Kun yritys siirtää lämmityksen, kuljetukset tai tuotantoprosessit fossiilisista vaihtoehdoista sähköön, pienentää se samalla altistumistaan hintashokeille ja toimituskatkoksille. Oma aurinkosähkö, lämpöpumput ja pitkäaikaiset sähkösopimukset tuovat lisäksi ennustettavuutta kustannuksiin.
Sähköistyminen ei silti poista kaikkia riippuvuuksia. Akut ja laitteet tarvitsevat kriittisiä mineraaleja, joiden tuotanto on keskittynyt harvoihin maihin. Siksi resilienssi syntyy monipuolisuudesta: energiatehokkuudesta, hajautetusta tuotannosta ja siitä, että yritys tuntee omat kriittiset riippuvuutensa.
Olennainen lähtökohta on selvittää, mistä yrityksen päästöt syntyvät. Kun tunnet päästösi, tunnet usein myös riippuvuutesi, ja juuri tätä edistämme Keskuskauppakamarin Ilmastoyhteisössä. Maksuttomassa yhteisössä yritykset laskevat koko arvoketjunsa päästöt omasta toiminnasta ostettuun energiaan ja hankintoihin asti. Näin näkyviin tulevat myös ne kriittiset kohdat, joissa yritys on riippuvainen fossiilisesta energiasta tai epävarmoista toimitusketjuista. Laskennan pohjalta jokainen yritys laatii oman päästövähennystiekartan, joka kertoo, mihin tähdätään ja millä keinoilla sinne päästään.
Avullamme tiekartta täyttää myös uuden viherpesudirektiivin mukaiset vaatimukset ja on samalla varautumissuunnitelma, joka vahvistaa yrityksen resilienssiä ja kilpailukykyä muuttuvassa maailmassa.
Haluatko yrityksesi mukaan maksuttomaan Ilmastoyhteisöön? Lue lisää Ilmastoyhteisöstä täältä ja ota yhteyttä, jos sinulla on tarkempia kysymyksiä:
