Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lukujen valossa kiihdyttänyt vihreää siirtymää selvästi ja taka-askel jäi pelättyä lyhemmäksi, arvioi Keskuskauppakamari. Vuoden jatkunut sota nosti kivihiilen kulutusta, mutta puhtaan energian investoinnit nousivat ennätyslukemiin ja energiansäästö ja uusiutuvan tuotannon kasvu estivät päästöjen nousun. Energiakriisi Euroopassa ei ole vielä ohi, vaikka Suomen näkymä on valoisa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 syöksi maailman energiakriisiin, josta on muodostumassa käännekohta fossiilisen energian kulutuksessa. Keskuskauppakamari arvioi sodan sytyttyä, että vihreä siirtymä ottaa sodan vuoksi askeleen taakse, mutta kaksi harppausta eteenpäin. Kulunut vuosi on osoittanut arvion pitäväksi.
“Kivihiilen paluu nousi sotavuoden aikana otsikoihin, mutta samalla puhtaan energian investoinnit hyppäsivät maailmanlaajuisesti uusiin ennätyksiin ja energiansäästö ja uusiutuvat taittoivat päästöjen kasvun. Luvut kertovat kiistatta, että Venäjän hyökkäys kiihdytti fossiilisista polttoaineista irtautumista selvästi”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Kivihiilen kulutus kasvoi, mutta taka-askel jää pelättyä lyhemmäksi
Venäjän tuonnista irtautuminen näkyi myös joidenkin fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kasvuna ja investointeina fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, hankintaan ja logistiikkaan.
“Venäjän kaasuhanan ehtyminen pakotti Euroopan pelaamaan niillä korteilla, jotka kädessä ovat. Fossiiliriippuvuuteen nojaava energiajärjestelmä ei muutu yhdessä yössä. Kallista kaasua korvattiin nopeasti saatavilla olevilla polttoaineilla, joka näkyi kivihiilen ja öljyn käytön kasvuna”, Säkkinen kuvaa.
Venäjän energiatuonnin korvaamiseen on vastattu myös oman tuotannon kasvattamisella ja uusilla hankintakanavilla. Esimerkiksi Iso-Britannian hallitus hyväksyi hiilikaivoshankkeen, jota se vielä ennen sotaa jarrutti, ja Alankomaat ja Saksa tukivat uuden maakaasuesiintymän avaamista Pohjanmerellä. Komissio ja EU-maat ovat tehneet sopimuksia LNG:n hankkimiseksi muun muassa Yhdysvalloista, Qatarista ja Kazakstanista.
Energian kulutuksessa taka-askel jää kuitenkin pelättyä lyhemmäksi.
“Odotin sodan nostavan EU:n ja Suomen päästöjä selvästi kivihiilen kasvun myötä, mutta maakaasun käytön vähenemisen, yleisen energiansäästön ja lisääntyvän tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta vuoden 2022 päästöt jopa laskivat hieman”, Säkkinen toteaa.
Tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettiin ajatushautomo Emberin raportin mukaan Euroopassa 2022 ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin kaasulla. Kaikkiaan päästötön energia kattoi yli puolet EU:n sähköntuotannosta, vaikka ydin- ja vesivoiman tuotanto oli alamaissa Ranskan ydinvoimalaitosten huoltokatkojen ja kuivan kesän vuoksi. Kivihiilen osuus EU:n sähköntuotannosta kasvoi lopulta vain 1,5 prosenttia vuonna 2022.
Kaksi harppausta eteenpäin investointien ja poliittisten linjausten voimalla
Maailmanlaajuisesti ja Euroopassa sotavuosi merkitsi uusia ennätyksiä erityisesti uusiutuvalle energialle. Tutkimusyhtiö Bloomberg NEF:n mukaan vuonna 2022 investoinnit puhtaaseen energiaan nousivat huimat 31 prosenttia, ylittivät tuhannen miljardin dollarin rajan ja olivat ensimmäistä kertaa yhtä suuret kuin fossiilienergian investoinnit. Kansainvälinen energiajärjestö IEA taas arvioi, että sodan vuoksi fossiilisten polttoaineiden kulutus kääntyy laskuun vuonna 2025.
“Venäjän sodan seurauksena fossiilienergian kulutushuippu on ensimmäistä kertaa näköpiirissä koko teollisen historian aikana. Tuuli- ja aurinkoenergia kasvavat kiihtyvällä käyrällä niiden kannattavuuden ansiosta, vaikka inflaatio nosti myös uusiutuvien rakentamisen kustannuksia”, Säkkinen sanoo.
Poliittisesti vauhtia on lisännyt, että fossiilisista irtautumisesta on tullut ilmaston lisäksi turvallisuus- ja talouspoliittinen kysymys. Euroopassa kyse on Venäjän eristämisestä ja huoltovarmuudesta, Yhdysvalloissa puhdas energia on osa Bidenin hallinnon inflaationtorjuntaa.
EU:n Fit for 55-lainsäädäntö on lähes valmis ja Yhdysvaltojen IRA-paketti on liittovaltion historian kunnianhimoisin ilmastotoimi. Puolet kaikista puhtaan energian investoinneista tehtiin Kiinassa, jonka presidentti Xi Jinping vahvisti hiilineutraaliustavoitteen kommunistien puoluekokouksessa.
“Vaikka YK:n ilmastokokouksen tulokset Egyptissä jäivät laihoiksi, on itsessään saavutus, että energiakriisistä ja inflaatiopaineista huolimatta aiemmat sitoumukset pitivät. Yli 80 maata Yhdysvalloista Intiaan oli myös valmiita vahvempiin kirjauksiin kaikkien fossiilisten polttoaineiden alasajosta”, Säkkinen painottaa.
Toiselle vuodelle jatkuva sota ei vapauta energiahuolista
Eurooppa on selvinnyt energiakriisistä kuluvana talvena odotettua paremmin lauhan talven, täysien kaasuvarastojen ja energiansäästön ansiosta. Energiajärjestö IEA on kuitenkin varoittanut, että talvi 2023-2024 voi olla edellistä vaikeampi, koska Kiinan koronasulkujen purku lisää LNG:n kysyntää eikä varastoja voida täyttää enää venäläisellä kaasulla.
“Toiselle vuodelle jatkuva sota muistuttaa, että Venäjän halpa kaasu ei ole palaamassa Euroopan energiapalettiin, vaan irtautumisesta tulee pysyvä. Suomi pärjää yhä paremmin lisääntyvän tuuli- ja ydinsähkön ansiosta, mutta kokonaisuutena Eurooppa kipuilee vielä pitkään takavuosia selvästi kalliimman kaasun vuoksi. Jatkuva energiansäästö ja puhtaan energian investointien kiihdyttäminen entisestään on energiasodan voittava strategia”, Säkkinen arvioi.
