Keskuskauppakamari on pettynyt hallitusohjelman kunnianhimottomuuteen työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Hallitusohjelmassa tunnistetaan työperäisen maahanmuuton tarve, mutta toimet jäävät laihoiksi, ellei jopa olemattomiksi. Itseasiassa monet hallitusohjelmaan kirjatut toimet jopa heikentävät Suomen vetovoimaa ja maakuvaa. Vaikka hallitusohjelma muuten ruokkii kasvua ja edistää kilpailukykyä, voi työvoiman saatavuus osoittautua merkittäväksi haasteeksi tulevina vuosina.
Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien neuvottelema hallitusohjelma ei tuo yritysten kaipaamaan helpotusta osaavan työvoiman rekrytointiin Suomen rajojen ulkopuolelta. Työperäisen maahanmuuton tarve tunnistetaan, mutta konkreettiset toimet loistavat Keskuskauppakamarin mukaan poissaolollaan.
Yritysten toivomat uudistukset, kuten saatavuusharkinnan poistaminen, sähköinen tunnistautuminen ja perheenyhdistämisen helpottaminen ovat unohtuneet.
”Yleiskuva hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvistä linjauksista jää negatiivisen puolelle. Tuleva maahanmuuttopolitiikka näyttää sisältävän enemmän rajauksia, rajoituksia, ehtoja ja vaikeutuksia kuin toivottuja toimenpiteitä maahanmuuton edistämiseksi”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Työntekijän oleskeluluvan tulorajan nostaminen, suunnitelmat perheenyhdistämisen vaikeuttamiseksi sekä pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen hankaloittaminen eivät Valtosen mukaan tule parantamaan Suomen asemaa globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta.
“Päinvastoin nämä toimet luovat kuvaa Suomesta maana ja yhteiskuntana, johon omien rajojen ulkopuolelta ei olla tervetulleita. Väkisin tulee mieleen kysymys, että ovatko hallitusneuvottelijat unohtaneet Suomessa nyt vallitsevan työvoimapulan ja taustalla jylläävän väestörakenteen muutoksen. Työikäisiä on koko ajan vähemmän ja siksi pitäisi panostaa maahanmuuttoon”, sanoo Valtonen.
Vetovoimatyö osaajien houkuttelemiseksi ei yksin riitä
Keskuskauppakamari pitää positiivisena tavoitetta nopeuttaa oleskelulupien käsittelyä ja selkeiden kohdemaiden valintaa osaajien houkutteluun. Sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutusten toimintamallin vakinaistaminen ja Talent Boost -ohjelman edistäminen saavat myös kiitosta. Vetovoimatyöhön suunnitellut toimet ovat pääosin kannatettavia ja voivat osaltaan parantaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.
”Kun maahanmuuttopolitiikka nyt selkeästi tiukentuu ja Suomen luontainen vetovoima sen myötä laskee, on hyvä, että osaajien houkutteluun panostetaan. Ei pidä kuvitella, että Suomeen olisi jonoksi asti ihmisiä. Suomen pitää tehdä aktiivisesti töitä maailmalla, jotta tänne saadaan osaajia”, painottaa Valtonen.
”Tulevalla hallituksella oli mahdollisuus valita kansainvälisen ja vetovoimaisen Suomen tie. Valitettavasti nyt lähdettiin kulkemaan toista tietä. Pahimmillaan tämä johtaa työvoiman saatavuuden heikentymiseen entisestään”, toteaa Valtonen.