Suomen pitäisi nostaa puolustusmenot yli kolmeen prosenttiin, että voimme huolehtia tarvittavasta puolustuskyvystä muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan puolustusmenot olisi myös irrotettava normaalista menokehyksestä.
”Venäjän aloittama täysmittainen sota Ukrainassa on muuttanut Suomen turvallisuustilanteen analyysia, josta Naton jäsenyys oli näkyvin seuraus. Nyt presidentti Trumpin puheet ja toiminta liittolaisiaan kohtaan ovat syöneet vakavasti liittokunnan ja sen vahvimman takaajan, Yhdysvaltojen, luotettavuutta. Eurooppalaisten maiden ja Suomen on vedettävä tästä nopeat johtopäätökset ja nostettava puolustusmenot yli kolmeen prosenttiin”, Romakkaniemi sanoo.
Suomen puolustusmenot ylittävät lähivuosina Naton kahden prosentin minimitason bruttokansantuotteesta noin puolella prosenttiyksiköllä. Lukua nostaa tulevina vuosina F-35 hävittäjähankinnat. Romakkaniemen mukaan muuttunut tilanne vaatii kuitenkin uusia linjauksia.
”On hyvin todennäköistä, että Naton huippukokouksessa kesäkuussa linjataan puolustusmenojen minimitason nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin. Samalla EU aikoo irrottaa puolustusmenot sen taloussääntöjen alijäämän laskennasta sekä luo uuden puolustusrahaston, josta saa lainaa puolustusinvestointeja varten”, sanoo Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan näistä riippumatta Suomen pitää lisätä puolustusmenoja yli kolmeen prosenttiin huolehtiakseen tarvittavasta puolustuskyvystä muuttuneessa tilanteessa.
”Puolueiden pitäisi uudessa tilanteessa parlamentaarisesti sopia puolustusmenojen kasvattamisen urasta. Maavoimien uudistamisohjelma olisi käynnistettävä suurin kalustohankinnoin saman tien ja sitä on jatkettava nopeammassa tahdissa ja aiempaa suuremmalla volyymilla F-35 projektin päätyttyä”, toteaa Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan puolustusmenot pitäisi irrottaa normaalista menokehyksestä uusien EU-sääntöjen sekä Naton tavoitteen mukaisesti ja päättää, että Suomi ylittää kolmen prosentin tavoitteen joka vuosi jatkossa. Puolustusvoimat ja ministeriö vastaisivat prioriteettijärjestyksen ja saatavuuden mukaan kasvavien varojen käyttökohteista.
”Puolustuskykymme pitää vastata jo muutaman vuoden kuluttua Ukrainan sodan oppien mukaista sotaa varten varautumista. Se tarkoittaa muun muassa panostuksia ilmapuolustukseen, droonien käyttöön sekä kenttäarmeijan pitkittyneen taistelun varustuksen ja huollon varmistamiseen,” sanoo Romakkaniemi.
