Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin
Muistiossa esitetty tilastotuotannon supistaminen ei ole perusteltua erityisesti niissä tilastotuotannon kohteissa, joissa ei ole vaihtoehtoisia tiedon lähteitä tai muita yleisesti saatavilla olevia rekisteritietoja. Tilastokeskuksen kaikille käyttäjille avoimet tilastot muodostavat tärkeän pohjan tutkimukselle, investoinneille, päätöksenteolle ja tulevan kehityksen ennakoinnille ja niitä käytetään laajasti niin elinkeinoelämässä kuin julkisella sektorillakin.
Lähtökohtaisesti tilastojen lakkauttamiselle tulisi etsiä vaihtoehtoa julkaisujen harventamisesta, tilastojen yhdistämisestä tai tietosisältöjen maltillisesta supistamisesta. Tilastojen lakkauttaminen voi monissa tapauksissa lisätä merkittävästi kustannuksia muualla julkisen sektorin toiminnoissa tai lisätä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kyse ei tällöin ole säästöistä, vaan kustannusten siirtämisestä muille toimijoille ja pahimmillaan kokonaiskustannusten kasvusta.
Tilastojen lakkauttamisen tai harventamisen rinnalle on useissa tilastoissa nostettu vaihtoehdoksi erillisrahoituksen löytyminen, joka mahdollistaisi tuotannon jatkamisen maksullisena toimintana tilastotuotannon periaatteita noudattaen. Tämä vaihtoehto on monissa tapauksissa perusteltu, mutta on huomattava, että näin syntyvä säästö ei kaikissa tapauksissa pienennä julkisen sektorin kustannuksia, sillä julkinen sektori on tilastojen tärkeä käyttäjäryhmä.
Jotta tilastojen mahdollista siirtämistä erillisrahoitettavaksi olisi mahdollista ulkopuolelta arvioida, taustamuistioon tulisi lisätä myös arviot tilastojen kokoamisen kustannuksista. Osa tilastoista perustuu rekisteriaineistoihin, joista on verrattain helppoa ja kustannustehokasta koota tilastoaineistot. Tällaisia tilastoja ovat muun muassa moottoriajoneuvokantaa koskevat tilastot, jotka perustuvat Traficomin liikenneasioiden rekisteriin. Osa puolestaan perustuu kyselytutkimuksiin, joiden toteuttamisen kustannukset ovat suuret, kuten esimerkiksi teollisuuden uusien tilausten tilastointi.
Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio -tilastojen muutoksiin
Suomen talouden suhdanneseurannan näkökulmasta teollisuuden uudet tilaukset ja tuotannon suhdannekuvaaja ovat kriittisen tärkeitä tilastoja. Ne ovat kaksi nopeinta kansantalouden suunnasta kertovaa suhdannetilastoa, joilla on vakiintunut rooli sekä median että ekonomistien yhteisöissä.
Yritystukia koskeva tilasto on esitetty lakkautettavaksi tai keskeytettäväksi. Yritystukia koskevia tilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen tilastotietokannan lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä. Yritystukitilastot ovat olennaisen tärkeää tietoa kasvutoimien vaikutusten arvioinnissa ja yritysten kilpailukykyä parantavien toimien suunnittelussa. Yritystukia koskevien tilastojen tuotanto tulisi koordinoida työ- ja elinkeinoministeriön kanssa siten, että tilastotuotannon jatkuvuus voitaisiin varmistaa.
Maarakennuskustannusindeksiä ei tule lakkauttaa, sillä sen merkitys yhdyskuntarakentamisen sektorilla on tärkeä ja sille ei ole olemassa korvaavaa tietolähdettä. Indeksiä käytetään laajasti yhdyskuntarakentamisen toimialalla niin julkisen sektorin hankinnoissa kuin muissakin maarakennustöitä edellyttävissä hankkeissa hintojen tarkistusperusteena rakentamista ja kunnossapitoa koskevissa sopimuksissa. Indeksillä on paljon käyttäjiä ja sen jatkaminen on välttämätöntä yhdyskuntarakentamisen kustannustason kehityksen seuraamiseksi. Tärkeimpiä käyttäjiä ovat Väylävirasto ja kunnat. Maarakennuskustannusindeksin lakkauttaminen johtaisi siihen, että sen tuotantoa olisi tarpeen jatkaa kaupallisesti tuotettavana tilastona, mikä lisäisi julkisen sektorin kustannuksia. Kustannusindeksin tuottamisen siirtäminen erillisrahoitettavaksi lisäisi kuntien ja Väyläviraston kustannuksia, käytännössä siis siirtäisi kustannuksia julkisen sektorin sisällä vähentämättä kokonaiskustannuksia.
Maarakennuskustannusindeksiä ehdotettiin lakkautettavaksi jo vuonna 2024 tehdyissä tilastotuotannon kartoituksessa. Tuolloin kustannusindeksiä ei kuitenkaan lakkautettu, sillä lakkauttamisesta syntyvien säästöjen arvioitiin jäävän vähäisiksi suhteessa syntyviin haittoihin. Indeksin tarpeen ja käyttökohteiden osalta mikään ei ole muuttunut vuoden 2024 arviosta.
Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus -tilastojen muutoksiin
Väestöennusteen julkaiseminen on esitetty keskeytettävän määräajaksi tai lakkautettavaksi kokonaan. Väestöennuste on tärkeää pohjaennuste alueellisille väestöennusteille. Sitä käytetään laajasti erityisesti julkisella sektorilla erilaisten palvelujen suunnitteluun ja ennakointiin ja sen merkitys on tärkeä myös työvoimapoliittisten toimien suunnittelussa. Emme pidä perusteltuna väestöennusteen laatimisen keskeyttämistä tai lakkauttamista. Väestöennusteen merkitys ei ole vähenemässä, vaan sen käyttökohteet ovat tulevaisuudessa aiempaa laajemmat.
Vaalitilastot ovat demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömiä, niiden tietosisältöjä tai julkaisuaikataulua ei tule harventaa.
Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö -tilastojen muutoksiin
Muistiossa on esitetty energian hintoja koskevan neljännesvuositilaston tietosisältöä karsittavaksi supistamalla tilastossa esitettäviä polttoainelaatuja. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että jatkossakin liikennepolttonesteiden, sähkön, kaasun, kaukolämmön ja muiden energiatilastojen yksittäisten energialähteiden hintaa seurataan kuukausitasolla. Energiakustannusten kehityksen arviointi on ollut viime vuosina poikkeuksellisen tärkeää, kun geopoliittiset kriisit ovat vaikuttaneet energian saatavuuteen ja hintaan.
Muistiossa on esitetty neljännesvuositilastona julkaistavan kauppalaivastotilaston lakkauttamista. Tilastot ovat olennaisen tärkeitä kotimaisen merenkulkualan kehityksen seurantaan. Koska tiedot saadaan Traficomin alusrekisteristä, tilaston lakkauttamisesta aiheutuvat säästöt jäisivät tilaston lakkauttamista koskevia haittoja suuremmiksi. Kauppalaivastoa koskeva tilastot tulisi jatkossakin julkaista neljännesvuosittain Tilastokeskuksen tai Traficomin tilastotietokannassa.
Tietilaston laatiminen siirrettiin Liikenne- ja viestintävirastosta Tilastokeskukseen vuonna 2020. Siihen asti tilastoa on tuotettu yhtenäisenä aikasarjana vuosikymmenten ajan Liikenne- ja viestintävirastossa ja sitä edeltäneissä tiehallinnon virastoissa. Tietilaston tuotanto on ehdotettu keskeytettävän määräajaksi, lakkautettavan kokonaan tai siirrettävän erillisrahoituksella koottavaksi. Tietilasto on olennaisen tärkeä tausta-aineisto väyläomaisuuden hallintaan ja tieliikenteen kysynnän kehityksen arviointiin. Se sisältää tietoja muun muassa tieverkon pituudesta, tieverkon taitorakenteista ja osista sekä liikennesuoritteista yleisellä tieverkolla ja katuverkolla. Tietilaston pohjatiedot tuotetaan pääosin Väylävirastossa ja Liikenne- ja viestintävirastossa. Tietilasto on olennaisen tärkeä tilasto, jonka tuotantoa ei tule keskeyttää ja jonka tietosisältöä ei tule supistaa. Tieverkon väyläomaisuuden arvo on noin 15 mrd. euroa, ja on olennaisen tärkeää tietää, miten tätä omaisuutta käytetään, ylläpidetään ja kehitetään. Tietilaston sisältöä on jo 2010-luvulla supistettu, sillä aiemmin se on sisältänyt myös esimerkiksi rahoitusta koskevat tiedot. Vaihtoehtona olisi siirtää tilastotuotanto uudelleen Liikenne- ja viestintävirastoon tai siirtää tilasto Liikenne- ja viestintäviraston tai Väyläviraston rahoitettavaksi, mutta näistä toimista ei syntyisi julkiselle sektorille kustannussäästöjä.
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröintejä ja moottoriajoneuvokantaa koskevat tilastot perustuvat Traficomin liikenneasioiden rekisterin tietoihin. Näiden tilastojen tuotanto on esitetty keskeytettäväksi määräajaksi tai lakkautettavaksi kokonaan. Ajoneuvojen ensirekisteröintejä koskevat tilastot julkaistaan Traficomin tilastotietokannassa, jonne Tilastokeskus tuottaa aineistot Traficomin aineistoista. Autokannan kehityksen seurannan kannalta on olennaisen tärkeää, että tiedot tuotetaan jatkossakin Traficomin tietokantaan. Tilastokeskuksen tilastotietokannassa on ensirekisteröinneistä hieman eri tietosisältöjä ja osin pidempiä aikasarjoja kuin Traficomin tilastotietokannassa. Tiedot voitaisiin jatkossa julkaista kokonaan Traficomin tilastotietokannassa. Olennaista on, että tietosisältö ja aikasarjojen laajuus ei kapenisi.
Tieliikenneonnettomuuksia koskevista tilastojen sisältöä on esitetty supistettavaksi ja osa tiedoista on esitetty julkaistavan jatkossa neljännesvuosi- tai vuositasolla. Tilastokeskuksen ylläpitämä tieliikenneonnettomuustilasto perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Tietoja täydennetään kuolinsyyrekisteristä ja loukkaantumisten vakavuuden osalta terveydenhuollon järjestelmästä. Tilasto on kattavin liikenneonnettomuuksia käsittelevä tilasto, jonka tietosisältöä ei tule supistaa. Tietoja voitaisiin soveltuvin osin julkaista kuukausitilastojen sijasta neljännesvuosittain, mikäli siitä syntyisi merkittäviä säästöjä.
Tilastokeskuksen kokeellinen tilasto riistaonnettomuuksista on ollut erittäin arvokas lisä liikenneonnettomuuksien tilastointiin, sillä sen avulla on voitu seurata muutoksia eläinonnettomuuksien määrässä. Liikenneonnettomuustilastojen haasteena on, että ne on koottava erilaisista lähteistä, sillä yksikään olemassa oleva lähde ei sisällä tietoa kaikista liikenneonnettomuuksista. Riistaonnettomuustilastoa tulisi jatkaa säännöllisenä vuositilastona osana liikenneonnettomuuksien tilastointia.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750