Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
Pitkän kesäloman lyhentäminen ja lukuvuoden aikaisen loma-ajan lisääminen voivat tukea oppimisen rytmittämistä, palautumista sekä uuden tiedon omaksumista tasaisemmin vuoden aikana. Samalla ne voivat helpottaa siirtymää pitkän kesätauon jälkeen takaisin koulutyöhön.
Tutkimuksissa on havaittu, että pitkät kesätauot voivat kasvattaa oppimiseroja. Osa lapsista hyötyy monipuolisista kesäaktiviteeteista, kun taas toisille kesä tarkoittaa yksinäisyyttä, ruutuaikaa ja arjen rakenteiden katoamista. Mitä pidempi tauko koulutyöstä on, sitä enemmän lasten lähtökohdat voivat eriytyä.
Kevätloman sijoittumista tulisi kuitenkin tarkastella tarkemmin osana lukuvuoden kokonaisrakennetta. Erityisesti sen ajoittaminen pääsiäisen yhteyteen voisi vähentää kevätkauden sirpaleisuutta ja selkeyttää koulutyön rytmiä.
Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
Yritysten henkilöstöhallinto ja työelämä:
Lapsiperheiden osalta lomien ajoitus kytkeytyy suoraan vuosilomien suunnitteluun, henkilöstöresursointiin ja työn sujuvuuteen. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta. Kun lasten lomat ovat huomattavasti pidempiä kuin vanhempien vuosilomat, syntyy paineita, jotka kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin. Monet joutuvat turvautumaan kalliisiin palveluihin tai tinkimään työajoistaan. Kaikissa työtehtävissä ei ole mahdollisuuksia joustaa työajoissa, tehdä etätöitä tai rytmittää lomia kesäkuulle. Työmarkkinoilla tämä voi vaikuttaa erityisesti pienten koululaisten vanhempien työssäkäyntiin ja uramahdollisuuksiin. Loma-aikojen jaksottaminen voisi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista, vähentää lomahuippujen painetta sekä tukea työpaikkojen toiminnan ennustettavuutta.
Nuorten kesätyömarkkinat:
Kesäloman mahdollinen lyheneminen tai siirtyminen voi vaikuttaa kesätyöjaksojen ajoittumiseen ja kestoon. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan kokonaisuutena rajallisia, mikäli muutokset pysyvät esitetyssä mittaluokassa. Kesätyömarkkinat mukautuvat tyypillisesti lomarakenteen muutoksiin.
Matkailu- ja ravintola-ala:
Alan toimijat ovat korostaneet kesäsesongin merkitystä työllisyydelle ja liikevaihdolle. Kesälomakauden ajoituksen tai keston muutokset voivat siirtää kysyntää, vaikuttaa sesonkityövoiman tarpeeseen sekä muuttaa alan kausirakennetta. Erityisesti kansainvälisen matkailun näkökulmasta Suomen lomarytmin yhteensopivuus keskeisten lähtömarkkinoiden kanssa on tärkeä kilpailutekijä.
Työurien aloitus:
Loma-aikojen kokonaisuus kannattaisi arvioida suhteessa varusmiespalveluukseen, opiskelijavalintoihin ja tavoitteesen vähentää tarpeettomia välivuosia.
Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?
Lukuvuoden rytmitys vaikuttaa suoraan perheiden ajankäyttöön ja erityisesti työssäkäyvien vanhempien ja lasten yhteisen ajan sijoittumiseen. Kokonaisuutena lukuvuoden rakennetta tulisi arvioida myös suhteessa lasten ja nuorten iltapäivätoimintaan, harrastuksiin sekä tukipalveluihin, jotta kokonaisuus tukee oppimisen lisäksi hyvinvointia ja perheiden arjen ennakoitavuutta.
Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?
Esitetty malli, jossa kesäloma sijoittuisi viikoille 25–33 ja kevätloma huhtikuun loppuun, sisältää sekä myönteisiä että haastavia elementtejä.
Keskuskauppakamari katsoo, että kesäloman minimikestoa tulisi tarkastella joustavammin esimerkiksi 7–8 viikkoon. Samalla kesäloman alkua tulisi määrittää viimeistään juhannukseen sidotuksi, mikä tukisi sekä työelämän että matkailun kausirakennetta.
Kevätloman osalta tarkoituksenmukaisempi ratkaisu olisi joustava sijoittelu esimerkiksi viikoille 14–19. Tämä mahdollistaisi sen sijoittamisen paikallisesti optimaalisesti pääsiäisen, vapun tai helatorstain yhteyteen ja vähentäisi katkonaisia työ- ja koulupäiviä. Samalla se lisäisi koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia rytmittää lukuvuotta joustavammin, esimerkiksi syysloman pidentämisen tai lauantaityöpäivien vähentämisen kautta.
Työelämän näkökulmasta on keskeistä tunnistaa, että kymmenen viikon yhtäjaksoinen kesäloma on monille lapsiperheille vaikeasti yhteensovitettava vuosilomien kanssa, eikä loman lyhentäminen yhdellä viikolla tuo tähän merkittävää muutosta. Lisäksi kesäajan hoito- ja tukiverkostot eivät aina kata pitkää yhtäjaksoista lomajaksoa. Lomien vielä selkeämpi jaksottaminen voisi parantaa sekä perheiden arjen sujuvuutta että lasten kesäloman aikaista hyvinvointia ja virikkeellisyyttä.
Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?
Mallissa on työelämän näkökulmasta myönteisiä elementtejä, mutta sen kokonaisvaikutukset erityisesti perheiden arkeen ja kevätkauden kuormitukseen tulisi arvioida huolellisesti. Ylipäätään on tarpeen arvioida, kuinka tarkasti on tarpeen säätää kesäloman vähimmäiskestosta, kun lukuvuoden työpäivien lukumäärästä säädetään jo valmiiksi lain tasolla, tai millä tarkkuudella lailla kannattaa säätää koulutyön päättymisajankohdasta.
