Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttonesteen verotusta koskevasta muutosesityksestä (nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muutosesitys). Esityksen tavoitteena on alentaa lähivuosina alkavan EU-laajuisen polttoainejakelun päästökaupan aiheuttamaa logistiikkakustannusten kasvua. Tavoite on tärkeä, sillä logistiikkakustannusten kasvu heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä ja lisää inflaatiota.
Päästökaupan lisäksi polttoainekustannuksia nostaa lähivuosina myös kasvava uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite. Lisäksi geopoliittisista jännitteistä aiheutuu polttoaineiden hintoihin tuntuvia hintapaineita. Yksinomaan Persianlahden sotatilanteen seurauksena dieselpolttonesteen hinta on kuluvana vuonna noussut noin 30 sentillä litralta. Ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttonesteen veron eriyttäminen muusta liikenteen valmisteverotuksesta on perusteltua, sillä ammattiliikenteen kustannusten kasvu hidastaa talouskehitystä ja vähentää elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Keskuskauppakamari kannattaa ammattidieseljärjestelmän toteuttamista. Ammattidieselistä on mahdollista muodostaa hintainstrumentti, jonka avulla esimerkiksi geopoliittisten kriisien aiheuttamaan logistiikkakustannusten yllättävään kasvuun olisi mahdollista reagoida nykyistä nopeammin väliaikaisilla palautustason muutoksilla.
Ammattidieseljärjestelmän kautta logistiikkakustannusten hintapaineita voidaan hillitä kohdennetusti. Tämä on perusteltua, sillä sähköistyminen etenee kuorma-autokannassa ja kaukoliikenteen linja-autokannassa huomattavasti hitaammin kuin henkilö- ja pakettiautokannassa. Henkilö- ja pakettiautokannassa sähköisten ajoneuvojen käyttökustannukset ovat merkittävästi alemmat kuin polttomoottoriajoneuvojen. Raskailla ajoneuvoyhdistelmillä sähköisten ajoneuvojen käyttökustannushyödyt ovat vielä toistaiseksi vaatimattomia, sillä lataussähkön hinta julkisissa latauspisteissä on verrattain korkea ja raskaan kaluston käyttöön soveltuva latausasemaverkosto kasvaa hitaasti. Lisäksi sähköistyminen edellyttää alkuvaiheessa kuljetusyrityksiltä mittavia varikkolatausinvestointeja.
Energiaverodirektiivi edellyttää, että jaeltavista polttoaineista peritään vähintään minimiverotason mukainen valmistevero. Jotta ammattidieselvähennys koskisi myös kokonaan uusiutuvaa HVO100-laatua, Suomen tulisi hakea poikkeusta soveltaa HVO-laadulle minimiverotasoa alempaa verokantaa. Ammattidieselin ulottaminen myös uusiutuviin polttoaineisiin on tärkeää, sillä ilman uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvua Suomen ei ole mahdollista saavuttaa taakanjakosektorille vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta.
Ammattidieselille esitetty toteutustapa on hallinnollisesti työläs niin kuljetusyrityksille kuin valtion hallinnolle. Ammattidieseljärjestelmän toteuttaminen takautuvasti tehtävinä manuaalista työtä edellyttävinä hakemuksina ei edusta digitalisaatioajan toteutustapaa. Palautuksen saaminen takautuvasti vuoden tai puolen vuoden erissä vaikeuttaa kuljetussopimusten hinnoittelua ja ennakointia erityisesti tilanteissa, joissa palautettavaa määrää muutettaisiin kesken sopimuskauden.
Ammattidieseljärjestelmä olisi perusteltua toteuttaa siten, että ammattidieseliin oikeutetut yritykset rekisteröityisivät ammattidieselrekisteriin, johon hyväksytyt yritykset voisivat tankata raskaan liikenteen tankkauspisteiltä dieseliä alemmalla verotasolla. Näin alempi verokanta voitaisiin toteuttaa ilman työlästä palautusmekanismia. Yritykset tunnistettaisiin raskaan kaluston tankkauspisteillä ammattidieselin tankkaamiseen tarkoitetusta maksukortista. Koska yrityksillä on usein myös kokonaismassaltaan alle 7,5 tonnin kalustoa, yrityksillä olisi jatkossakin erillinen tavanomaiseen dieseliin sovellettava maksujärjestelmä, jota käytettäisiin tankattaessa dieselpolttonestettä sellaisiin ajoneuvoihin, jotka eivät ole oikeutettuja alempaan verokantaan. Ammattidieseljärjestelmä on toteutettu vastaavalla tavalla Espanjassa, jossa kuljetusyritykset maksavat alennetun verokannan polttoaineesta jo tankkauksen yhteydessä. Koska polttoainejakelijoita on Suomessa vain vähän, maksujärjestelmän toteuttaminen olisi verrattain yksinkertaista. Yrityskohtaisista tankkauksista saadaan polttoainelaskujen yhteydessä sähköinen kuitti, jota myös Verohallinnon on mahdollista hyödyntää verovalvonnassa.
Ammattitarkoitukseen käytetyn dieselpolttonesteen verotasoksi esitetään 3,3 senttiä litralta alempaa verotasoa. Palautettavaksi esitetty määrä on varsin maltillinen siihen nähden, että päästökaupan on arvioitu nostavan polttoaineiden hintaa 10–20 sentillä litralta. Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvu nostaa polttoaineiden hintaa tulevina vuosina. Keskitisleisiin kuuluvan dieselpolttonesteen hintapaineet ovat tällä hetkellä maailmanmarkkinassa selvästi bensiiniä suuremmat, sillä geopoliittisten kriisien takia dieselpolttonesteestä, kevyestä polttoöljystä ja lentopolttoaineesta on markkinoilla kysyntää enemmän kuin on käytettävissä olevaa jalostuskapasiteettia.
Mikäli ammattiliikenteen dieselpolttonesteen verohuojennus jäisi esitettyyn 3,3 snt/litra tasoon, se olisi yksinkertaisempaa toteuttaa alentamalla dieselpolttonesteen valmisteverokantaa, jolloin siitä hyötyisivät myös kevyemmän jakelukaluston (alle 7,5 t) ajoneuvot. Henkilöautokannassa dieselautojen määrä on kääntynyt laskuun ja henkilöautojen osuus dieselin kulutuksesta vähenee selvästi tulevan vuosikymmenen aikana. Dieselautojen määrä autokannassa oli suurimmillaan vuonna 2020, jolloin autokannassa oli yli 760 000 dieselautoa (28 prosenttia autokannasta). Viime vuoden lopussa dieselkäyttöisten henkilöautojen määrä oli laskenut noin 635 000 ajoneuvoon (23 prosenttia autokannasta). Mikäli veronalennusta ei katsottaisi tarkoituksenmukaiseksi ulottaa henkilö- ja pakettiautokantaan, dieselkäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaveroa olisi mahdollista samanaikaisesti nostaa maltillisesti. Käyttövoimaveron määräytyminen tulisi samalla uudistaa siten, että veron määrä sidottaisiin ajokilometrien määrään, jotta sen määrä olisi oikeasuhtainen. Kiinteä vuosittainen käyttövoimavero on kohtuuttoman korkea vähän ajaville kotitalouksille ja suosii paljon ajavia kotitalouksia. Ajokilometrien määrä voi perustua ajoneuvon omistajan ilmoitukseen, jota voidaan tarkistaa katsastusten yhteydessä kerättävällä mittarilukematiedolla.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750