Strategian keskeiset tavoitteet
Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta tutustua kansallisen meriteollisuusstrategian luonnokseen. Strategia kokoaa ansiokkaasti meriteollisuusklusterin tilannekuvaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Strategiassa on nostettu perustellusti esille erityisesti Suomen vahva osaaminen muun muassa arktisessa merenkulussa sekä meriliikenteen energiasiirtymässä.
Innovaatiot ja teknologinen edelläkävijyys
Meriteollisuusklusteriin kuuluvat laivanrakennuksen lisäksi erilaiset offshore-teknologiat sekä satamien logistiikkatoimiala. Merituulivoiman kehittäminen, arktisten alueiden merituulivoiman ja muiden offshore-teknologioiden erityisosaaminen sekä satama-automaation osaamisala tulisi nostaa esille näkyvämmin meriteollisuuden toimialaa koskevassa osiossa, jossa kuvataan meriteollisuuden arvoketjuja. Offshore-teknologiaan ja satama-automaation kehitykseen liittyvät innovaatiot olisi perusteltua nostaa esiin myös kappaleessa 3, joka käsittelee innovaatioita ja teknologista edelläkävijyyttä.
Meriteollisuusstrategian luonnoksessa on nostettu esille meriliikenteen energiasiirtymän tuomat mahdollisuudet, joissa suomalaisen elinkeinoelämällä on paljon vahvuuksia. Vähäpäästöisten alusten ja satamatyökoneiden lisäksi Suomella voi tulevaisuudessa on merkittävä asema uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden tuotekehityksessä ja tuotannossa sekä sähköistymistä tukevien latausinfraratkaisujen innovaatioissa ja rakentamisessa.
Vienti ja uudet markkinat
Kuten strategiassa on todettu, Suomen vahva ja perinteikäs meriteollisuusklusteri koostuu pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Yritysten kasvua tulisi tukea siten, että niiden mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa paranisivat, sillä meriteollisuuden globaalien markkinoiden ennakoidaan tulevaisuudessa kasvavan. Viennin kannalta suurin kasvupotentiaali on meriteollisuuden suunnittelutoimialalla, jonka yritykset toimivat pääosin jo nykyisin kansainvälisillä markkinoilla.
Strategiset linjaukset
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan strategialuonnoksessa esitetyt tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Tavoitteissa tulisi nostaa esille erillisenä toimena meriteollisuuden suunnittelutoimialan palveluviennin kehittäminen.
Strategian suositukset ja toimenpide-ehdotukset
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä TKI-rahoituksen ja -resurssien määrän lisäämistä, jotta meriteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä voitaisiin kehittää. Suosituksissa TKI-toimintaympäristön kehittäminen ja EU:n rahoitusinstrumenttien merkitys nousee esille, mutta myös kansallisten rahoitusinstrumenttien kehittäminen olisi tarpeen nostaa esille.
Strategiassa tulisi linjata meriliikenteen päästökauppatulojen kohdentamisesta meriliikenteen päästöjä vähentäviin investointeihin ja TKI-rahoitukseen. Päästökauppatulojen kohdentaminen kansallisesti meriliikenteen energiasiirtymän nopeuttamiseen lisäisi investointimahdollisuuksia puhtaaseen siirtymään ja vahvistaisi meriliikenteen energiasiirtymän osaamispohjaa ja vientimahdollisuuksia. Myös komission heinäkuussa julkaisema ehdotus päästökaupan uudistamisesta edellyttää jäsenvaltioita suuntaamaan osan päästökauppajärjestelmän tuloista merenkulun hiilestä irtautumista tukeviin investointeihin.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750