Suomen talouskasvu, yritysten kilpailukyky ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat ratkaisevasti kiinni siitä, kuinka onnistumme houkuttelemaan ja pitämään kansainvälisiä osaajia. Keskuskauppakamari vaatii seuraavalta hallitukselta kokonaisvaltaista uudistusta, jonka keskeinen osa on pisteytysmalliin perustuva väylä pysyvään oleskeluun.
“Osaamiseen perustuva maahanmuutto on Suomelle kohtalonkysymys. Meillä ei ole enää varaa ristiriitaiseen ja poukkoilevaan politiikkaan, joka karkottaa osaajat. Silloin myös yritysten kasvu, investoinnit ja innovaatiot valuvat muualle”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Yritykset eivät menesty sulkeutuneessa Suomessa. Keskuskauppakamarin mukaan väestön ikääntyminen, osaajapula ja kilpailukyvyn vahvistaminen ratkeavat vain yhdellä tavalla: osaamiseen perustuvalla maahanmuutolla ja sillä, että kansainvälinen osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti.
Keskuskauppakamari esittää, että seuraava hallitus sopii laajasta maahanmuuton yhteiskuntasopimuksesta, jolla yhdistetään talouskasvun edellytykset ja yhteiskunnallinen koheesio.
“Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolle asetetaan selkeät strategiset tavoitteet. Pelkät määrälliset tavoitteet nettomaahanmuutosta eivät riitä, vaan ratkaisevaa on se, kuinka Suomeen muuttaneet osaajat voivat juurtua pysyvästi: rakentaa arkeaan työn kautta, oppia kieltä ja kiinnittyä yhteisöihin. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä vaan suunnanmuutoksesta, jolla ratkaistaan Suomen tuleva kasvu”, Pulkkinen sanoo.
Keskeinen osa tarvittavaa uudistusta on pisteytysmalliin perustuva väylä pysyvään oleskeluun, jonka vaikutus Suomen houkuttelevuuteen voisi olla merkittävä.
”Pisteytysmalli ei ole uusi, monimutkainen järjestelmä, vaan tapa arvioida osaamisen kokonaisuutta yhden yksittäisen ehdon sijaan. Se palkitsisi koulutuksesta, työstä, kielitaidosta ja Suomeen kiinnittymisestä sekä antaisi kansainvälisille osaajille selkeämmän syyn valita rakentaa tulevaisuuttaan juuri Suomeen.” Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamari esittää seuraavaan hallitusohjelmaan kuutta uudistusta:
1. Otetaan käyttöön pisteytysmalli. Pisteytysmalli loisi selkeän ja ennakoitavan väylän pysyvään oleskeluun osaajille ja heidän perheilleen, ja kannusteet yhteiskunnalle kotoutumiseen panostamiseen. Mallissa esimerkiksi koulutus, työkokemus, kielitaito ja siteet Suomeen mahdollistaisivat nykyistä nopeamman pysyvän oleskeluluvan nykyisiä edellytyksiä hyödyntäen.
2. Puretaan saatavuusharkinta. Saatavuusharkinnasta luopuminen sujuvoittaa rekrytointeja ja nopeuttaa työn aloittamista. Purkaminen tulee aloittaa Suomessa jo työskentelevistä henkilöistä ja heidän puolisoistaan. Samalla työnhakuaikaa on pidennettävä vähintään kahdeksaan kuukauteen työsuhteen päättymisestä.
3. Tarkistetaan koulutusperäisen maahanmuuton fokusta. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen ei yksin riitä, jos valmistumisen jälkeen tie työelämään katkeaa. Poistetaan kansainväliset opiskelijat korkeakoulujen rahoitusmalleista, mutta palkitaan korkeakouluja opiskelijoiden Suomeen työllistymisestä.
4. Nopeutetaan ulkomaalaisten työn aloittamista. Kansainvälisten osaajien asiointiin liittyy konkreettisia pullonkauloja, jotka vaikeuttavat ulkomailta rekrytointia ja muuttoa. Vähennetään tarvetta fyysiseen asiointiin esimerkiksi digitaalisen lompakon ja väliaikaisen henkilökortin avulla. Otetaan käyttöön tunnistautumiskopit edustustoihin.
5. Tuetaan kielen oppimista ja perheiden asettautumista. Suomelta puuttuu tavoitteet ja kokonaisvaltainen ote Suomeen työn perässä tulleiden perheiden kotoutumiseen ja kielen oppimiseen. Osaajien pysyvyys ratkaistaan kuitenkin pitkälti sillä, miten sujuvasti arki toimii Suomessa. Otetaan käyttöön työnantajille suunnattu palveluseteli suomen ja ruotsin kielen oppimiseen, ja tuetaan puolisoiden työllistymistä systemaattisesti esimerkiksi dual career -malleilla.
6. Vauhditetaan työelämän kansainvälistymistä ja varmistetaan reilut pelisäännöt. Varmistetaan palvelut, joilla tuetaan työpaikkojen monikulttuurisuuden johtamista ja pk-yritysten kansainvälistymistä. Samalla työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava nykyistä tehokkaammin vahvistamalla viranomaisten valvontaa ja tiedonvaihtoa sekä varmistamalla työntekijöiden oikeuksien toteutuminen.
