AKA-auktorisointikokeen suosio säilyy vahvana

Keskuskauppakamarin Raisa Harjun mukaan kiinteistöarvioijan ammattitaitovaatimukset tulevat jatkossa korostumaan entistä enemmän asuntoluottojen vakuusarvioinnissa. Kerran vuodessa järjestettävään AKA-auktorisointikokeeseen haki tänä vuonna 44 henkilöä, joka on kautta aikain suurin hakijamäärä Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan toimesta järjestettävään kokeeseen.

Kerran vuodessa järjestettävään AKA-auktorisointikokeeseen haki tänä vuonna 44 henkilöä. Koe mittaa kattavasti kiinteistöarvioinnin ammattitaitoa ja kokeen läpäisseet toimivat erityisesti vankkaa ammattitaitoa vaativissa arvonmääritystehtävissä.

Tyypillisimmillään AKA-arvioijaa käytetään silloin, kun kiinteistön arviointi vaatii erityistä asiantuntemusta esimerkiksi markkinatilanteen haastavuuden tai kiinteistöön liittyvien erityispiirteiden vuoksi. Samoin AKA-arvioijan käyttö on yleistä silloin, kun arvioijan puolueettomuus ja riittävät perustelut arviolle ovat tilaajanäkökulmasta tärkeitä asioita.

Kokeeseen kelpoiselta hakijalta edellytetään riittävää ammattitaitoa sekä pätevyyttä. Nämä osoitetaan arviointialalle soveltuvan tutkinnon sekä riittävien työkokemusvuosien kautta. AKA-auktorisointia voi hakea kolmelle eri osa-alueelle: asuntoauktorisointiin, maa- ja metsätalouskiinteistöauktorisointiin tai yleisauktorisointiin. Yleisauktorisoidun on hallittava kokeessa niin toimitila-, asunto- kuin maa- ja metsätalouskohteisiinkin liittyvät asiat. Yleisauktorisoidun koe on samalla Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistönarvioitsijan (KHK) koe, josta säädetään kiinteistörahastolaissa.

”Kokeen suosio on mielestäni osoitus siitä, että vaatimukset arvonmäärityksen luotettavuudelle ja puolueettomuudelle sekä arvioijan riippumattomuudelle ja asiantuntemukselle ovat jatkuvasti nousseet”, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Suomessa auktorisoitujen arvioijien tulee lautakunnan sääntöjen, määräysten ja ohjeiden lisäksi ottaa huomioon myös hyvä kiinteistöarviointitapa sekä kansainvälinen arviointistandardi, IVS. Harju tähdentää, että asiansa osaava arvioija toimii tosiasioiden pohjalta eikä perusta arvioitaan spekulaatioon.

”Kiinteistöarvioijien auktorisointijärjestelmä takaa arvion tilaajan näkökulmasta sen, että auktorisoitu kiinteistöarvioija on suorittanut ammattitaidon mittaavan pätevyyskokeen ja sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistöarviointitapaa ja kiinteistöarviointilautakunnan sääntöjä sekä kansainvälistä arviointistandardia. Arvioijan ammattitaidon ylläpitämistä valvotaan vuosittain. Lisäksi säännöllisin väliajoin arviokirjojen laatutasoa valvotaan omavalvonnan kautta”, Harju sanoo.

Harjun mukaan arvioijan ammattitaitovaatimukset tulevat jatkossa korostumaan entistä enemmän myös asuntoluottojen vakuusarvioinnissa. Etenkin haastavilla markkinoilla tai erityispiirteisissä kohteissa riittävän ammattitaitoinen arvonmääritys on sekä luotonmyöntäjän että luotonottajan etu.

”On erinomainen asia, että meillä on olemassa vakiintunut arviointijärjestelmä, joka on toisaalta asettanut arvioijilleen myös velvollisuuden noudattaa kansainvälistä arviointistandardia”, Harju korostaa.

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) edustavat alansa parasta osaamista. Heidän tehtävänsä on puolueettomasti arvioida kiinteistön arvo.

Suomessa toimii noin 200 AKA:a, jotka arvioivat vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä. AKA-asiantuntemus on varmistettu kokeella, jonka läpäiseminen edellyttää alan syvällistä osaamista ja kokemusta. Toimintaa ja ammattitaidon ylläpitämistä valvoo Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta, joka myös käsittelee toiminnasta tehdyt valitukset.