Palkkaveron kevennykset myös yritysten mielestä tärkein veronkevennyskohde

Palkkatulojen verotuksen keventäminen nousi tärkeimmäksi kohteeksi, kun Keskuskauppakamari kysyi kauppakamarien jäsenyritysten johtajilta veronkevennys- ja veronkiristyskohteita. Maaliskuun puolivälissä tehtyyn kyselyyn vastasi kaikkinensa 944 yritysjohtajaa.

“Kireää ansiotuloverotusta voidaan pitää työnteon, mutta laajemminkin työllisyyden ja talouskasvun haittaverona. Tämä tiedostetaan yrityksissä”, toteaa johtaja Ann-Mari Kemell.

Yritysjohtajista noin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että palkkatulojen verotusta tulisi keventää. Keskuskauppakamarin talous- ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää tulosta palkkatulojen veronkevennystarpeesta odotettuna.

-Kireää ansiotuloverotusta voidaan pitää työnteon, mutta laajemminkin työllisyyden ja talouskasvun haittaverona. Tämä tiedostetaan yrityksissä, toteaa Kemell.

Kemell muistuttaa, että myös Euroopan komission alkuvuonna julkaistussa Suomen maaraportissa työn verotuksen korkea taso esitettiin Suomen verorakenteen ominaispiirteenä.

-Tulevalla hallituskaudella ansiotulojen verotusta täytyy keventää kautta linjan. Usealla hallituskaudella toteutetut ansiotuloverotuksen kevennykset pieni- ja keskituloisille ovat johtaneet verotuksen ankaraan progressioon, joka kurittaa kohtuuttomasti lisätuloja jo melko pienipalkkaisilla ja vähentää näin työnteon kannattavuutta. Esimerkiksi 1600 euroa kuussa tienaavalla menee lisätuloista veroa 40 prosenttia.

Palkkatulojen veronkevennyksen lisäksi noin puolet yritysjohtajista nimesi perintöveron kevennettävien listalle. Kolmannes haluaisi alentaa eläketulojen verotusta, neljäsosa pääomatulojen ja osinkotulojen verotusta ja viidesosa liikenteen verotusta. Tarpeettomina veronkevennyksiä piti 6,6 % vastanneista. Vastauksessa sai nimetä yhdestä kolmeen veroa.

Verotuksen kannustavuuden merkitys korostui kyselyssä myös työllisyysasteen nostamiskeinona. Lähes 80 prosenttia vastaajista piti verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista kannustavalla tavalla keinona työllisyysasteen nostamisessa.

Kyselyyn vastanneet yritysjohtajat olivat pääosin valmiita myös kiristämään verotusta. Kiristyskohteena alkoholi ja tupakka olivat selvästi kärjessä, sillä noin 70 prosenttia olisi valmis keräämään niiden myynnistä lisää veroja. Alle viidennes oli sitä mieltä, että mitään veroja ei voida kiristää.

Kemell toteaa vastausten heijastavan osaltaan Suomessa jo harjoitettua veropolitiikkaa. Vaikka alkoholi- ja tupakkaveroa on korotettu menneinä vuosina roimasti, monet puolueet ovat esittäneet kiristysten jatkamista. Kiristäminen ei kuitenkaan ole tuloautomaatti.

-Alkoholin ja tupakan verotuksessa täytyy ottaa tuonti huomioon. Veronkorotuksilla ei saada lisätuloja, jos kotimaista myyntiä korvataan matkustajatuonnilla ja salakuljetuksella.

Kemell peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja realismia vaalien alla käytävään verokeskusteluun. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan turvata vain korkealla työllisyydellä, ei ankaralla verotuksella.

-Verotusta pidetään oikeudenmukaisena niin kauan kuin verorahoille koetaan saatavan vastinetta. Pidemmällä aikavälillä korkeat verokannat voivat nakertaa järjestelmän oikeutusta, kun yhä harvempi on enää nettomaksaja, sanoo Kemell.

Lue lisää

Verokiilalaskuri
Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet