Viherkatot lisääntyvät Suomessa – Käytä asiantuntijaa apuna

Viherkattoja rakennetaan muun muassa esteettisistä, terveydellisistä tai toiminnallisista syistä. Viherkatto on myös energiatehokas lämmöntasaaja ja vaimentaa melua. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Ari Hoikkala kertoo, mitä viherkatoista tulisi tietää ennen asentamista.

Ari Hoikkalan mukaan viherkatot palvelevat useita eri käyttötarkoituksia. Ne muun muassa vähentävät katoilta tulevien hulevesien määrää merkittävästi. Viherkatot suojaavat kattorakenteita ja pidentävät katon käyttöikää.

“Kesällä katon lämpötila voi olla jopa 40 astetta alhaisempi kuin perinteisen tumman katon. Ne viilentävät kesällä ja eristävät lämpöä talvella, joten ne vähentävät siis energian tarvetta”, Hoikkala sanoo.

Hoikkala muistuttaa, että viherkattoja voidaan asentaa keväästä syksyyn, mutta ei pakkasella. Asennuksessa tulee ottaa huomioon oikeanlaiset rakenteet, jotta viherkatto toimii kokonaisuutena oikein. Suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida muun muassa katon kantavuus, kaltevuus, vedeneristys, vedenpoisto, juurisuojaus, kasvillisuuden valinta ja viihtyminen, paloturvallisuus ja huollettavuus. Asennuksessa kannattaa aina käyttää kokonaisuuden osaavaa ammattilaista.

”Kuten aina katolla liikuttaessa, työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Vedeneristystä ei saa vahingoittaa päälle tulevien kerrosten asennusvaiheessa. Kasvillisuuden päällä ei tule myöskään säilyttää mitään tavaraa”, Hoikkala sanoo.

“Valmiit kasvillisuusmatot tulee asentaa heti niiden saavuttua, koska ne eivät kestä säilytystä. Kasvit tarvitsevat myös valoa ja ilmaa. Katolle tulevien rakenteiden tulee luonnollisesti olla valmiina, kun matot saapuvat. Äärimmäisen tärkeitä kasvillisuuden juurtumisen ja kasvuun lähdön kannalta ovat alkukastelut”, Hoikkala kertoo.

Hoikkala painottaa, että viherkatto vaatii säännöllistä huoltoa siinä missä muutkin katot ja niitä ei voi jättää oman onnensa nojaan.

”Kasvillisuus vaatii hoitamista viherkattotyypin mukaan. Vaatimattomampi kasvillisuus voi tyytyä melko vähäänkin huoltoon, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kattopuutarha vaatii kuitenkin huoltoa siinä missä maan tasalla oleva puutarhakin”, Hoikkala sanoo.

Huollon yhteydessä tulee varmistaa muun muassa kasvien hyvinvointi ja katon teknisten järjestelmien, kuten vedenpoistojärjestelmän toimivuus. Katolta pitäisi ei-toivotut kasvit, puun taimet ja kaikki sinne kuulumaton materiaali, kuten lehdet ja neulaset. Jos maksaruohokatolle jää paksu kerros neulasia tai lehtiä, maksaruoho voi vaurioitua pahasti. Katon kriittiset kohdat, kuten ylösnostot ja läpiviennit, tulee myös tarkastaa erityisen huolellisesti, muistuttaa Hoikkala.

Hoikkala muistuttaa myös puhdistamaan vedenpoistojärjestelmän ja varmistamaan, että vesi poistuu esteettömästi. Lisäksi kattokaivojen ympärillä oleviin sorakaistoihin mahdollisesti levinneet kasvit tulee poistaa. Katolla seisova vesi voi pahimmillaan tukehduttaa ja tappaa kasvuston.

”Viherkattoa lannoitetaan tarvittaessa, muttei liikaa. Asennusta seuraavien muutamien viikkojen aikana huolehditaan, että kasvualusta pysyy jatkuvasti kosteana. Tämän jälkeen kastelua vähennetään asteittain ja viherkatto totutetaan pärjäämään luonnonolosuhteissa. Kasvillisuuden vakiinnuttua kastellaan yleensä vain pitkien kuivien jaksojen aikana”, Hoikkala sanoo.

Kasvillisuudeksi kannattaa valita kestävää ja olosuhteisiin hyvin sopeutuvaa kasvillisuutta. Katto on kasvillisuuden kannalta vaativa kasvupaikka. Haasteina voivat olla esimerkiksi kuivuus, paahde, tuulisuus, pakkanen ja voimakkaat lämmönvaihtelut, ympäröivien rakennusten varjostus.

”Suuri osa viherkatoista Suomessa on toteutettu valmiista kasvillisuusmatoista, yleensä maksaruohoista, joilla katto saadaan heti vihreäksi. Maksaruohokatot ovat viherkatoista kevytrakenteisimpia”, Hoikkala summaa.

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju muistuttaa, että huolellinen suunnittelu ja asiantuntijoiden käyttäminen on avainasemassa hyvään lopputulokseen pääsemisessä.

”Jos jotain menee kuitenkin pieleen ja kukoistava viherkatto muuttuu kitukasvuiseksi ja ruskeaksi, voi syyn selvittämisessä käyttää apuna myös Keskuskauppakamarin hyväksymää tavarantarkastajaa”, Harju vinkkaa.