Suomen lupaavasti alkanut vienti 80 miljoonan asukkaan Iraniin on romahtanut. Tämän vuoden aikana tavaravienti on laskenut peräti 70 prosenttia. Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo tammi-toukokuussa 2019 oli enää 14 miljoonaa euroa, kun se vielä vuonna 2018 kasvoi 18 prosenttia ja oli noussut 136 miljoonaa euroon.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren mukaan keskeisenä syynä Iranin kaupan vaikeutumiseen on USA:n asettamat uudet Iran-sanktiot. USA:n merkitys kansainvälisen kaupan rahoitusmarkkinoilla on niin keskeinen, ettei yksikään länsimainen pankki halua nyt ottaa asiassa uutta Iran-riskiä, arvioi tilannetta Vuori.
”Tosin USA:n oma vienti Iraniin kasvoi vielä vuonna 2018 peräti 60 prosenttia. Tänä vuonna USA:nkin tavaravienti Iraniin on laskenut 50 prosenttia. Sanktioista huolimatta kansainvälinen kaupankäynti Iranin kanssa ei siis ole täysin loppunut”, huomauttaa johtaja Timo Vuori. Tästä syystä EU:n ja Suomen on tarkasti seurattava tilannetta.
Vuoren mukaan Suomelle Iranin 80 miljoonan markkina olisi houkutteleva vientikohde, sillä maassa on huutava pula esimerkiksi energia-, metsä- ja kaivosteollisuuden osaamisesta ja teknologista sekä maatalous- ja vesiosaamisesta.
”Vielä muutama vuosi sitten useat suomalaiset vientiyritykset isoista pienempiin virittelivät kauppaa Iranin kanssa, mutta jo vuonna 2017 moni yritys huomasi Iranin markkinan vaikeuden. Syynä oli maan puutteellinen sääntely, jolloin esimerkiksi kaupan osapuolten tunnistaminen aiheutti suunnattomia ongelmia yritysten riskienhallinnalle ja compliance-toiminnalle”, sanoo Vuori.
Vuoren mukaan suomalaiset vientiyritykset ovat toimineet toistaiseksi Iranissa paikallisen edustaja kautta. Muutama yritys on tehnyt suoran investoinnin Iraniin ja joitain joint venture -yrityksiä on perustettu. Kymmenkunta suomalaisyritystä on perustanut tytäryhtiön Iraniin. Sanktioiden ja poliittisen epävarmuuden kasvaessa yhä useampi yritys on kuitenkin jäädyttänyt Iraniin liittyviä hankkeitansa, osa yrityksistä on kokonaan jättänyt Iranin markkinan.
”Yritysten riskien ja imagon hallinnan kannalta on ollut hyvin perusteltua unohtaa Iranin markkina toviksi”, arvioi Vuori.
Iranin kaupan tulevaisuus ratkeaa poliittisissa pöydissä, arvioi Vuori. Euroopan unioni ja EU-maat eivät ole vielä vetäytyneet USA:n tavoin Iranin kanssa tehdystä ydinsopimuksesta. Vaihtoehtoisia rahoituskanavia on esimerkiksi etsitty humanitaaristen tuotteiden viennin rahoittamiseksi, toteaa Vuori.
”On hyvä, että Suomi EU-puheenjohtajamaana käy dialogia myös Iranin poliittisen johdon kanssa, mistä osoituksena ulkoministeri Zarifin pikavierailu. Iranin taloudellinen eristäminen on tuskin paras vaihtoehto ratkaista poliittisia kiistoja, sillä jo nyt Kiina ja Venäjä ovat vahvistaneet USA:n ja EU:n sijasta asemaansa Iranin markkinoilla”, muistuttaa Vuori. Mutta myös Iranin on muututtava säilyttääkseen asemansa länsimaiden kauppakumppanina, korostaa Vuori.