Työllisyysasteen trendi junnaa paikallaan – “ei voi todeta muuta kuin että haasteita riittää”

Työllisyys on 68 tuhannen työllisen päässä Antti Rinteen hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista. 

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tuoreimmat työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi pysyi paikallaan sen ollessa 72,7 prosenttia vuoden 2019 lokakuussa. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia lokakuussa 2019.

”Työllisyysasteen trendi pysyi viime kuukauden lukemassa. Työllisyys on kuitenkin odotetusti kasvanut verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan”, pohtii Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

”Tammikuussa työllisyysasteen trendi oli 72,4, kun nyt lukema oli kolme kymmenystä korkeampi. Loivaa nousua – hyvä niin”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan epävarmuus Suomen työmarkkinoilla on kuitenkin kasvanut, koska työmarkkinoilla on ollut riitaisaa.

”Posti on ollut lakossa jo kaksi viikkoa ja riita sen kuin jatkuu. Useat muut liitot osoittavat solidaarisuuttaan tukilakoilla. Lisäksi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut ajautuivat karille nyt sunnuntaina, minkä takia Teollisuusliitto aloittaa nykytiedon valossa lakon 9. joulukuuta. Kirsikkana kakun päällä myös yt-neuvotteluja on ollut tänä vuonna selvästi edellistä vuotta enemmän”, Kotamäki luettelee.

”Ennustelaitokset ovat kansainvälisen talouden kehityksen takia reivanneet ennusteitaan alaspäin. Kun yhdistetään ennusteista piirtyvä suhdannekuva, vaikeisiin työllisyystoimiin liittyvä päätöksenteon jäykkyys ja katsotaan työmarkkinarauhan nykytilaa, ei voi todeta muuta kuin että haasteita riittää”, Kotamäki sanoo.

”Kohta työmarkkinoiden joustoille saattaisi olla todellista tarvetta, jos suhdanne kääntyy odotettua voimakkaammin. Uudistukset joustojen suhteen eivät ole edenneet toivotulla tavalla ja siksi huonossa lykyssä joudumme lähitulevaisuudessa maistamaan työttömyyden kasvun karvasta kalkkia.”