Keskuskauppakamari: Avainhenkilölain suunta oikea, mutta tulorajaa ja veroprosenttia pitäisi laskea

Vuoden alusta ns. avainhenkilölaki muutettiin pysyväksi ja ulkomaiselta erityisasiantuntijalta (”avainhenkilöltä”) perittävä lähdevero alennettiin 35 prosentista 32 prosenttiin. Keskuskauppakamarin mielestä uudistus on oikean suuntainen, mutta lisätoimia tarvitaan.

Pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomäki

”Suomi tarvitsee kipeästi avainhenkilöitä. Uudistus lähettää tärkeän signaalin, että pikkuhiljaa Suomessa halutaan järkevöittää maahanmuuttopolitiikkaa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa. 

Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan, että on tärkeää kannustaa erityistietoa ja -taitoa omaavia henkilöitä tulemaan Suomeen, Kotamäki muistuttaa. 

Lähdeveron lisäksi asiantuntijalta peritään työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, joiden suuruus on palkansaajalle 8,40-9,90 prosenttia vuonna 2020. Kaiken kaikkiaan veroprosentti nousee siis yli 40 prosenttiin. 

On syytä huomioida, että suomalaiselle palkansaajalle 40 prosentin veroprosentti tulee vastaan noin 80 000 euron vuosituloilla eli noin 7000 euron kuukausituloilla. Tästä seuraa, että avainhenkilölaista on hyötyä vasta todella korkeilla tulotasoilla”, Kotamäki sanoo. 

Lakia onkin sovellettu viime vuosina keskimäärin noin 550 henkilöön. 

“Aika pientä pipertämistähän tämä on”, Kotamäki sanoo. 

Avainhenkilölain piiriin pääsee tietyin poikkeuksin silloin, kun kuukausitulot ovat 5800 euroa. Keskuskauppakamari on ehdottanut, että tulorajaa sekä lähdeveroprosentteja laskettaisiin nykyisestä.  

”Avainhenkilön kuukausittaista tulorajaa tulisi laskea noin 4000 euroon. Totta kai lähdeveroprosenttiakin tulisi tällöin alentaa esimerkiksi 20 pintaan, jotta verotus pysyisi kannustavana”, Kotamäki visioi. 

Työvoimapula on eurooppalainen ilmiö. Kaikki maat haluavat avainhenkilöitä. 

“Suomelle korkean osaamistason maana ulkomaiset erityisosaajat ovat suorastaan elinehto. Tällaista korkean osaamistason maahanmuuttoa tulisi kannustaa kaikin mahdollisin tavoin. Siitä hyötyy koko Suomen yhteiskunta”, Kotamäki sanoo.