Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia käyttää oppisopimuskoulutusta olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä. Mikroyrityksiä tarkasteltaessa vastaava luku on noin 24 prosenttia ja suuryritysten kohdalla lähes 70 prosenttia.
Oppisopimuskoulutusta käytetään yrityksissä varsin laajasti olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä. Käyttö lisääntyy selvästi henkilöstömäärällä mitatun yrityskoon kasvaessa. Tulos ei ole yllättävä, mutta viestii oppisopimuskoulutuksen hyvistä sekä huonoista puolista. Tilastojen valossa oppisopimuskoulutus on pääosin aikuisten koulutusmuoto.
”Oppisopimuskoulutus on varmasti koulutusjärjestelmän osista yksi parhaiten yritysten tarpeisiin räätälöitävistä. Ei ole yllätys, että sen käyttö kasvaa yrityskoon kasvaessa. Tämä liittyy olennaisesti oppisopimuksen riskeihin, jotka koetaan pienemmissä yrityksissä suuremmiksi”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen mukaan vuonna 2018 noin 6 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksessa olleista opiskelijoista oli alle 20-vuotiaita. Vastaavasti alle 30-vuotiaita oli noin 32 prosenttia. Valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista painottuu 30-50-vuotiaisiin. Oppisopimuskoulutus painottuu vanhemmille henkilöille, joilla on ennestään ainakin vähän ammattitaitoa tai työkokemusta.
”Yritysten näkökulmasta oppisopimuksen solmiminen on aina tarkoin harkittu päätös. Silloin avainasemassa on se, että kustannukset suhteessa saatuun hyötyyn ovat tasapainossa. Näin ei valitettavasti ole silloin, kun oppisopimuksella palkataan ns. ammattitaidotonta henkilöä”, selventää Valtonen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä oppisopimuskoulutuksen kehittämistä koskeva työryhmä aloitti työnsä alkuvuodesta. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on laatia kehittämisehdotukset, joilla oppisopimuskoulutus vastaa paremmin erilaisten opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin ja jotka lisäävät oppisopimuskoulutuksen käyttöä ja työllisyyttä.
”Työryhmän tulisi löytää keinoja, joilla ammattitaidottoman henkilön ottaminen oppisopimuskoulutukseen olisi kannattavampaa. Jos kustannus ja hyöty saadaan tasapainoon, tulee oppisopimuskoulutuspaikkoja tarjolle varmasti nykyistä enemmän. Tästä hyötyisivät erityisesti nuoret”, sanoo Valtonen.
Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuksi palkkaporrastuksen käyttöönottamista oppisopimuskoulutuksessa. Palkkaporrastus tarkoittaa sitä, että ammattitaidottoman henkilön aloittaessa hänen palkkansa ei olisi työehtosopimuksen mukainen vaan huomattavasti pienempi. Osaamisen karttuessa palkka nousee ja päätyy työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan valmistumishetkellä. Tällä tavoin yrityksen kustannus on suhteessa saatuun hyötyyn ja kynnys ottaa oppisopimusopiskelijoita laskee merkittävästi.
”Palkkaporrastus voidaan toteuttaa teknisesti useilla eri tavoilla. Jos se on työehtosopimuksien kautta toteutettuna joillekin tahoille ideologisesti liian hankalaa, on toinen vaihtoehto käyttää palkkatukea. Molemmilla tavoilla saadaan yritysten näkökulmasta sama lopputulos aikaan”, Valtonen sanoo.
Kauppakamareiden kyselyssä tarkasteltiin yritysten ja organisaatioiden panostuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä osaavan työvoiman tarvetta ja osaajapulaa. Kyselyyn vastasi laaja joukko, yli 1300 työantajaa yrityksistä ja organisaatioista eri puolilta Suomea.