Keskuskauppakamari: Liikuntaedun käyttö laajenee ainakin kuntosaliohjelmiin ja välinevuokraukseen – mutta mikä lasketaan fyysiseksi aktiivisuudeksi?

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund.

Työnantajien tarjoaman liikuntaedun käyttömahdollisuudet laajenevat merkittävästi. Sääntelyyn jää edelleen tulkinnanvaraisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia, huomauttaa Keskuskauppakamari. Esimerkiksi avantouinnin ja saunomisen sekä monien luontoharrastusten kohtelu joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti.

Liikuntaetua voi jatkossa lakimuutoksen myötä käyttää aiempaa monipuolisemmin esimerkiksi luontoharrastuksiin kuten kalastukseen, kuntosaliohjelmiin sekä liikuntavälineiden vuokraukseen.

Keskuskauppakamarin mukaan uudistus on tervetullut, sillä se vastaa paremmin ihmisten muuttuneisiin liikuntatottumuksiin ja lisää työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää työnantajan tarjoamaa etua.

”Liikunta ei nykyään tarkoita pelkästään kuntosalikäyntejä tai ohjattuja liikuntatunteja. Ihmiset liikkuvat hyvin monin eri tavoin, ja on perusteltua, että myös liikuntaetu joustaa tämän kehityksen mukana”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Uudistus hyödyttää myös liikunta- ja hyvinvointialan yrityksiä. Kun liikuntaedun käyttömahdollisuudet laajenevat, se voi lisätä kysyntää useille erilaisille palveluille ja madaltaa työntekijöiden kynnystä kokeilla uusia harrastuksia.

”Etu mahdollistaa entistä paremmin erilaisten liikuntapalveluiden käytön. Tämä on myönteinen asia sekä työntekijöiden että yritysten näkökulmasta. Samalla kannustetaan ihmisiä liikkumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan”, Viitala sanoo.

Liikuntatoiminnalla tarkoitetaan henkilön omaa fyysistä aktiivisuutta edellyttävää toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää työntekijän kuntoa, fyysistä hyvinvointia ja terveyttä.

Keskuskauppakamarin mukaan sääntelyyn jää kuitenkin edelleen tulkinnanvaraisuutta.

“Vaikka liikuntaedun käyttöala laajenee, esimerkiksi avantouinnin ja saunomisen osalta joudutaan vetämään rajaa edun piiriin kuuluvan liikuntasuorituksen ja sen ulkopuolelle jäävän virkistäytymisen välillä”, Viitala toteaa.

“Myös luontoharrastusten osalta edellytetään työntekijän omaa fyysistä aktiivisuutta. Tähän voi liittyä monissa tilanteissa tulkinnanvaraisuutta. Verotuskäytännössä voidaan joutua ottamaan kantaa muun muassa alpakkakävelyn ja karhunkatselun luonteeseen”, Viitala mainitsee esimerkkeinä.

Muutosta koskeva hallituksen esitys on eduskuntakäsittelyssä ja muutoksia on tarkoitus soveltaa heti lain tultua voimaan eli jo vuoden 2026 aikana. Samalla verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 400 eurosta 540 euroon vuodessa.

Tomi Viitala

Johtava veroasiantuntija

+358 45 7731 2025

Kategoriat:Verotus, Tomi Viitala