Europarlamentaarikko Aura Salla (kok.) lupasi vaalikampanjassaan keskittyä muun muassa talouskasvuun, digitalisaatioon sekä teknologiayrityksiä kuristavaan sääntelyyn. Ne pysyvät tiukasti agendalla, kun työ EU-parlamentissa ja sen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa toden teolla alkaa. Remonttilistalla ovat myös EU:n koheesiotuet.
Aura Salla aloitti heinäkuussa työt europarlamentissa sen uutena edustajana, mutta ei suinkaan kokemattomana untuvikkona. Takana on näet jo vuosien mittainen työura Brysselissä Euroopan komission viestinnässä sekä teknologia- ja somejätti Meta Platformsin leivissä.
Niiden myötä EU:n byrokratia ja päätöksentekokoneisto ovat ehtineet tulla jo tutuiksi, eikä aikaa ole hukkunut kesän aikana ihmettelyyn ja opiskeluun.
”Talo ja sen tavat ovat tosiaan tuttuja jo Jyrki Kataisen kabinetin ajalta, jolloin vastasin parlamenttiyhteyksistä. Iso apu on siitäkin, että onnistuin rekrytoimaan todella kokeneen avustajan eläköityneeltä irlantilaismepiltä”, Salla kertoo.
Talouspäätöksiin lisää konkretiaa
Apu onkin tarpeen, sillä urakkaa on riittämiin, mikäli Salla aikoo lunastaa taannoiset vaalilupauksensa.
Kampanjassaan hän korosti vahvaa taloutta, ilmastonmuutosta ja digitalisaatiota sekä yhtenäistä unionia ja turvallisuutta. Keskusta-oikeistolaisessa EPP:n parlamenttiryhmässä Salla sai paikan talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä varajäsenyyden sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa.
Oman työnsä painopisteiksi hän on listannut talouskasvun, kilpailukyvyn, pääomamarkkinaunionin ja pk-yritykset, joissa on Sallan mukaan lopultakin päästävä sanahelinästä konkretiaan.
Samalla niihin liittyvistä haasteista on puhuttava entistä avoimemmin ja oikeilla nimillä myös meillä koti-Suomessa. Nyt uutisointia ovat hallinneet lähinnä Unkarin sooloilu ja Ukrainan tuki.
”Esimerkiksi pääomamarkkinaunioni tarkoittaisi konkurssilainsäädännön harmonisointia, eläkerahastojen avaamista sekä kiinteistömarkkinoiden yhtenäistämistä koko EU:n alueella. Kaikki varsin isoja ja periaatteellisia kysymyksiä”, Salla listailee.
Sääntely on kasvun jarru
Remontoitavaa ja konkretisoitavaa riittää myös EU:n sääntely- ja tukipolitiikassa. Sallan mukaan Euroopan vihreä siirtymään ja teknologiakiriin tarvitaan EU:n tukieurojen ja oman riskirahaston lisäksi myös yksityistä pääomaa ja sijoituksia. Nykyiset koheesiorahastot voisi puolestaan korvata lainatakauksilla ja maataloustuet palauttaa takaisin kansalliselle tasolle.
Myös yrityksiä koskevaan sääntelyyn olisi saatava tolkkua varsinkin tekoälyn parissa toimivien yritysten kohdalla.
Hän pitääkin taannoista tekoälyasetusta surullisena esimerkkinä EU:n päätöksenteosta. Sallan mielestä tekoälyesitys tuli parlamenttiin keskeneräisenä ja lopputulos on todellinen byrokratiahimmeli, joka on samalla kasvun jarru.
”En millään jaksa uskoa, että Brysselin virkakoneistolla olisi parempaa asiantuntemusta kuin yrityksillä itsellään. Nyt torjutaan riskejä, joita ei ole vielä edes olemassa”, ex-metalainen harmittelee.
Arvot uudelleen esiin
Aura Salla istuu parlamentin suurimmassa ryhmässä, jonka linjaukset eivät aina välttämättä osu yksiin Suomen omien tavoitteiden kanssa. Tarvittaessa isänmaan etu kuitenkin ajaa EPP:n edelle.
”Olen saanut tähän työhön mandaatin suomalaisilta äänestäjiltä ja heidän asiaansa olen täällä myös ajamassa. Useimmiten EU:n etu on myös Suomen etu, mutta ei suinkaan aina.”
Ja vastarannan kiiskejä kuuluu löytyvän muidenkin maiden EPP-parlamentaarikoista, kun kohdalle tulee kansallisesti vaikeita asioita.
”Talousasioista ollaan EPP:ssä kuitenkin pitkälti yhtä mieltä.”
Taannoiset EU-vaalit vahvistivat parlamentin molempia äärilaitoja. Puheiden äänenpainot ja vastakkainasettelu ovatkin koventuneet, mikä Sallan mielestä on harmillista. Keskinäisen kädenväännön ja kompromissien sijaan EU:n olisi kunnioitettava yhteisiä arvoja ja opittava pitämään niistä kiinni – myös Unkarin sooloilun keskellä.
”Talous- ja kauppapolitiikka ovat edelleen kaikkia yhdistäviä tekijöitä, mutta ilman arvopohjaa, toimivaa demokratiaa ja vapaata mediaa olemme tyhjän päällä.”
Unelmien täyttymys
Aura Sallan mukaan paikka europarlamentissa on hänen työuransa täyttymys.
”Tästä olen haaveillut ja nyt voin keskittyä täysillä EU:n talouspolitiikkaan.”
Odotus on ollut kohtuullisen pitkä, sillä Bryssel alkoi siintää silmissä jo lukiovuosina Lappeenrannassa.
”Itärajan vieressä Lappeenrannassa syntyneenä ja kasvaneena Eurooppa oli minulle luonnollinen suunta”, Salla toteaa.
Europarlamenttiin hän nousi toisella yrittämällä, päästyään ensin kansanedustajaksi vuoden 2023 vaaleissa. Silloisia äänestäjiä hän ei kuitenkaan koe pettäneensä, vaikka työrupeama Arkadianmäellä jäi runsaan vuoden mittaiseksi.
”Valtaosa minua eduskuntavaaleissa äänestäneistä tiesi, että tähtään sen jälkeen eurovaaleihin. Suuren valiokunnan jäsenenä ehdin saada myös hyödyllistä käytännön tuntumaa Suomen omaan EU-politiikkaan ”, Salla toteaa.
Entä kuka on esikuvasi aiemmista suomalaismepeistä?
”Piia-Noora Kauppi. Hän hoiti hommansa tyylikkäästi.”
Haastattelu on julkaistu kauppakamarilehdissä nro 3/2024.