Tekoäly on ollut viimeiset pari vuotta yksi yritysmaailman ja työelämän kuumista puheenaiheista. Sitä on seurannut tiiviisti myös Atean AI-osaamiskeskusta luotsaava Juha Kostamo, joka muistuttaa maltin olevan nyt valttia. Tekoälyjunaan kannattaa hypätä harkiten ja suunnitelmallisesti, sillä oma data on yrityksen arvokkainta pääomaa.
Tekoälyn läpimurtoa on odotettu jo vuosikymmeniä, ja viime vuosina ennustuksille on lopulta alkanut tulla myös katetta. Avuliaat chatbotit ovat jo olennainen osa yritysten asiakaspalvelua, verkkosivut keräävät meistä tietoa taukoamatta ja tekoälyn tehtäväksi siirretään alati uusia rutiineja, kuten laskentaa, tilastointia ja koodausta.
Generatiiviset tekoälysovellukset ovat tulleet kiinteäksi osaksi monien ihmisten arkea niin kotioloissa kuin työpaikalla. Chat GPT:n ja CoPilotin kanssa on tehty tuttavuutta myös yritysten kulmahuoneissa toimialaan ja yrityksen kokoon katsomatta.
Aktiivisimpia tekoälyn hyödyntäjiä ovat olleet isot yritykset, kuten teleoperaattori pankki- ja vakuutusala. Hieman pienemmissä organisaatioissa on sen sijaan jääty vielä odottavalle kannalle ja katseltu rauhassa, mihin suuntaan tekoälyratkaisut kehittyvät.
Isot edellä, pienemmät perässä
Pohjoismaissa toimivan it-talo Atean AI-osaamiskeskusta luotsaavan Juha Kostamon mukaan tuumaustauko on voinut olla kovimman tekoälyrummutuksen keskellä täysin relevantti valinta – varsinkin jos yritysjohdon omat ajatukset ja tavoitteet sen hyödyntämiseksi ovat olleet epäselviä tai ristiriitaisia.
Tämä varovaisuus näkyy myös Atean viime keväänä Baltiassa ja Pohjoismaissa tekemässä yrityskyselyssä. Noin 85 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä oli tekoälyn osalta vasta portaiden ensimmäisillä askelmilla.
Keskisuurissa suomalaisyrityksissä tilanne oli Kostamon mukaan jo vähän parempi.
”Suurin osa näistä vastaajista oli viisiportaisella asteikolla tasolla 2-3. Tekoälyä oli hyödynnetty muun muassa tuotannon tehostamisessa”, Kostamo kertoo.
Tekoäly voi tuottaa myös pettymyksen
Isossa kuvassa tekoälyn suurimmat hyödyt tulevat tuotannon ja resurssien käytön tehostamisesta ja optimoinnista. Tekoäly kerää taukoamatta tietoa prosessien eri vaiheista, jolloin tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä mututuntuman ja sirpaletiedon sijaan todellisen datan pohjalta.
Uusien sovellusten ja viimeaikaisen hypen myötä on toisaalta voinut syntyä myös mielikuva, että tekoäly ja etenkin generatiivinen tekoäly ratkoo hopealuodin tavoin kaikki yrityksen tuottavuus- ja kilpailukykypulmat.
”Toiveet ovat olleet etukäteen korkealla, mutta lopputulos onkin ollut pettymys”, Kostamo toteaa.
Hän tähdentääkin, että generatiivinen tekoäly ja sitä hyödyntävät sovellukset ovat lopulta vain osa kokonaisuutta. Esimerkiksi klassisen tekoälyn eli kone- ja syväoppimisen hyödyntäminen avaa yrityksille mahdollisuuden esimerkiksi kysyntäennusteisiin, toimitusketjun optimointiin sekä erilaisten syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen.
”Generatiivisen tekoälyn ansiosta teema on tullut tutuksi ja kokeilukynnys on matalalla. Hyötyjä on toki saatavissa senkin avulla”, Kostamo sanoo.
Ongelmanratkaisu jää edelleen ihmiselle
Kokeneen AI-asiantuntijan mukaan pettymysten taustalla on useimmiten datan heikko laatu sekä organisaation sisäinen yhteistyö. Teollisuusyrityksissä varsinkin tuotantojohdon ja it-ihmisten pitää pelata tekoälyprojekteissa saumattomasti yhteen.
Moni hanke kuuluu kaatuvan myös siihen, että uudistuksia viedään läpi liian teknologiapainotteisesti.
”Tekoälyn hyödyntämisessä on big bangin sijaan kyse muutosjohtamisen prosessista, jossa henkilöstön on pysyttävä mukaan. Pitää ajatella isosti, mutta askeleiden on oltava alussa maltillisia”, Kostamo tähdentää.
Oikein opetettuna ja käytettynä tekoäly antaa eväitä, joilla suunnittelu- tuotanto-, myynti- ja johtamisprosessit saadaan optimaaliseen vireeseen. Jos tempun onnistuu vielä tekemään ennen kovimpia kilpailijoitaan, se todennäköisesti näkyy myös liikevaihdossa, tuloksessa ja markkinaosuudessa.
”Data on lopulta yritysten heikoimmin hyödynnetty voimavara. Erilaisiin toimintaa pyörittäviin järjestelmiin on voitu tehdä isoja investointeja, mutta niistä kertyvää dataa ei hyödynnetä täysmääräisesti. Näistä datamassoista tekoäly auttaa poimimaan ja erottelemaan olennaisimmat ja arvokkaimmat asiat. Ratkaistavan ongelman määrittely on jatkossakin ihmisten työtä”, Kostamo muistuttaa.
Se on joka tapauksessa selvää, että tekoäly muokkaa monien ammattien sisältöä ja osaamistasoa. Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin, konsultoinnin, koodauksen ja sisällöntuotannon ammattilaisten on pakko parantaa omaa juoksuaan.
”Aika moni niihin liittyvä rutiinityö hoituu jo nyt erilaisten tekoälysovellusten avulla”, Kostamo muistuttaa.
Yrityskaupat vähentävät vaihtoehtoja
Yksi kuluvan vuoden suurista talousuutisista oli suomalaisen tekoäly-yhtiö Silo AI:n myynti yhdysvaltalaiselle puolijohdevalmistaja AMD:lle noin 614 miljoonalla eurolla.
Mittava yrityskauppa on jatkumoa viime vuosien kehitykselle, jossa ripeästi kasvaneet suomalaiset teknologiayritykset päätyvät yksi toisensa jälkeen ulkomaiseen omistukseen – tuoreimpina esimerkkeinä muun muassa peliyhtiö Supercell sekä ruuan kotikuljetussovellus Wolt.
Atean tekoälykeskuksen johtajan Juha Kostamon mukaan kehityssuunta on harmillinen myös asiakkaiden kannalta.
”Kun toimiala keskittyy, vähenevät myös asiakkaiden valintamahdollisuudet. Samalla yhtiön päätösvalta siirtyy ulkomaille. On aina vähän eri asia, asioiko Tampereella vai Lontoossa päämajansa pitävän yrityksen kanssa ja kuinka suomalaisasiakkaan ääni silloin kuuluu”, hän toteaa.
Kostamon mukaan on myös mielenkiintoista seurata, millaisia ovat Silo AI:n lähivuosina saamat kehityspanokset täällä Euroopassa. Yhdysvaltalaisyhtiöt ovat EU-regulaation kiristyessä ehtineet jo ilmoittaa, että ne keskittävät jatkossa tekoälyinvestointinsa entistä enemmän kotimaahan.
Regulaatiomitalilla on kaksi puolta
Kuluvan vuoden tekoälydebattia on värittänyt paitsi geneerisen tekoälyn läpilyönti myös EU:n viime kesänä hyväksymä tekoälyasetus. Sen tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa markkinoille tuotavat ja käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.
Asetuksen kansallisia vaikutuksia arvioiva työryhmä on aloittanut hiljattain työnsä ja lakipykälien pitäisi olla käytössä viimeistään kesällä 2026.
Asetuksen kritisoijat ovat pitäneet asetusta kehityksen jarruna, joka vaikeuttaa kohtuuttomasti eurooppalaisten tekoäly-yhtiöiden kasvunäkymiä ja kilpailukykyä. Puolustajien mielestä nyt luodut pelisäännöt ovat tervetulleita ja näyttävät esimerkkiä muillekin.
Juha Kostamon mielestä nykyistä tiukemmalle sääntelylle on tarvetta, vaikka siihen liittyy myös riskejä.
Asetus voi tuntua alan toimijoista vielä tässä vaiheessa epäreilulta, sillä vastaavaa regulaatiota ei muilla markkina-alueilla vielä ole. Kostamo ei silti usko, että se pitkässä juoksussa jarruttaa alan kasvua ja kehitystä Euroopassa.
”Vastuullisuuden rooli painottuu tässäkin bisneksessä jatkuvasti. Laatuun ja vastuullisuuteen panostaville tämä voi olla ennemminkin mahdollisuus.”
Haastattelu on julkaistu kauppakamarilehdissä nro 3/2024.