Naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa on noussut ennätyslukuihin. Hallitusten jäsenistä naisia on 29 prosenttia, suurissa pörssiyhtiöissä 34 prosenttia. Toimitusjohtajista yhdeksän on naisia viime vuoden tapaan. Johtoryhmissä naisten osuus on noussut vuoden takaisesta 23 prosentista 25 prosenttiin. Kipupistekin löytyy, sillä naiset puuttuvat lähes tyystin pörssin suurimman toimialan, teollisuustuotteet ja -palvelut -sektorin liiketoimintajohdosta.
Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajaselvityksestä.
Naisjohtajat rikkovat jälleen ennätyksiä pörssiyhtiöiden johtopaikoilla. Naisten osuus suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut runsaan 10 vuoden aikana. Suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista naisilla on nyt 34 prosenttia ja kaikkien kokoluokkien yhtiöissä 29 prosenttia. Osuus on noussut suurissa yhtiöissä viime vuodesta yhden prosenttiyksikön, ja kaikissa yhtiöissä yhteensä kaksi prosenttiyksikköä. Pienissä yhtiöissä luku harppasi vuodessa 23 prosentista 26:een prosenttiin. Vielä vuonna 2003 ainoastaan 7 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli naisia.
“Naisten osuuden jatkuva nousu ja yltäminen kansainvälisestikin huippulukuihin osoittaa itsesääntelyjärjestelmämme toimivuutta. Kiintiöt eivät Suomessa ole tarpeen, kun elinkeinoelämä pitää itse huolen hallitustensa monimuotoisuudesta”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.
Naiset etenevät toimitusjohtajapaikoille ja johtoryhmiin
Yhdeksän naista toimii pörssiyhtiön toimitusjohtajana. Määrä on sama kuin viime vuonna saavutettu ennätysluku.
“Vaikka naisten määrä toimitusjohtajina ei ole kasvanut viime vuodesta, tilanne on tyydyttävä, sillä julkistaessamme ensimmäisen naisjohtajaselvityksemme syksyllä 2011 yhdessäkään pörssiyhtiössä ei ollut naista toimitusjohtajana”, Linnainmaa muistuttaa.
Naisten osuus on pörssiyhtiöiden johtoryhmissä jatkaa myös nousuaan, ja kahden vuoden takaisesta 20 prosentista on noustu nyt 25 prosenttiin, joka on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Myös tulevaisuus lupaa lisääntyvää naisten osuutta, sillä naisten osuus johtoryhmien nuoremmissa ikäluokissa on selvästi suurempi kuin vanhemmissa.
Leena Linnainmaan mukaan naisjohtajien suurimpana haasteena on eteneminen liiketoimintajohtoon. Naisten osuus johtoryhmien liiketoimintojen johtajista on nyt 14 prosenttia.
“Luku on edelleen melko vaatimaton, mutta siinä on edistystä viime vuoteen, jolloin vain 11 prosenttia liiketoimintoja johtavista johtoryhmien jäsenistä oli naisia”, Linnainmaa huomauttaa.
Teollisuustuotteet-toimiala pullonkaulana
Eniten naisia liiketoimintajohdossa on terveydenhuolto- sekä kulutustavarat ja -palvelut -sektoreilla. Sen sijaan suurin toimiala, teollisuustuotteet ja -palvelut, ei näytä löytävän naisia johtamaan liiketoimintojaan. Niissä naisten osuus on lähes olematon, 3 prosenttia, eikä muutosta juuri tapahdu. Energia-, perus- ja teknologiateollisuuskin yltävät selvästi parempiin lukuihin.
“Pahimman pullonkaulan voi paikantaa teollisuustuotteet ja -palvelut -sektoriin eli konepajateollisuuteen. Jos se jätetään laskuista pois, olisi naisten osuus liiketoimintajohdosta selvästi suurempi, lähes 20 prosenttia. Naisten lähes täydellinen puuttuminen konepajateollisuuden liiketoimintajohdosta osoittaa, että perinteiset roolit ja niihin liittyvät koulutus- ja uravalinnat ovat vielä voimissaan”, Linnainmaa toteaa.
Keskuskauppakamarin kahdeksas naisjohtajaselvitys kattaa kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt, joiden päälistauspaikka on Helsinki. Tiedot hallituksen jäsenistä on kerätty kevätkaudella 2018, jolloin yhtiöitä oli 123. Johtoryhmien ja toimitusjohtajien osalta tiedot on kerätty syyskuussa 2018, jolloin yhtiöitä oli 126.
Lisätietoja: