Tilastokeskuksen tarkistuslaskenta sulatti odotetusti ennakkotietojen odotettua paremman nousun Suomen bruttokansantuotteessa. Tilastokeskuksen ensimmäisen varsinaisen julkistuksen mukaan bruttokansantuote nousi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Taantuma saatiin poikki dopingtuloksella, mutta teknisessä mielessä näyttää siltä, että taantuma voidaan julistaa päättyneeksi, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kaksi viikkoa sitten julkistetun ennakollisen tiedon yhteydessä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,5 prosenttia. Odotuksia selvästi vahvempi ennakollinen tieto suli siis osittain tarkistuslaskennassa.
”Epäuskottavan hyvää ennakollista lukemaa tarkistettiin odotetusti alaspäin. Edelleen silti pätee, että alkuvuosi on edennyt talousennusteiden ylälaitaa satamat sulkeneista lakoista huolimatta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että talouden laaja-alainen elpyminen olisi vielä alkanut”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kasvusta huolimatta bruttokansantuote oli edelleen 1,2 prosenttia vuodentakaiseen alempana pitkään jatkuneen heikon kehityksen takia.
Appelqvistin mukaan ainakin teknisessä mielessä näyttää kuitenkin siltä, että taantuma voidaan julistaa päättyneeksi.
”Toisaalta hyvin on tiedossa, että yksittäisen yrityksen yksittäinen iso palveluviennin kauppa nosti alkuvuoden lukuja tuntuvasti. Siksi plussapuolelle päätynyt luku ei kerro vielä laaja-alaisesta kasvusta”, Appelqvist muistuttaa.
Pienikin kasvu otetaan silti ilolla vastaan, koska Suomen bruttokansantuote on kehittynyt pidempään heikosti. Vuosien 2022–2023 aikana bruttokansantuote on supistunut kaikkina vuosineljänneksinä kahta lukuun ottamatta. Erityisesti viime vuoden jälkipuoliskolla kokonaistuotanto laski jyrkästi, ja talous painui taantumaan. Nyt vaikuttaa siltä, että taantumajakso on jopa hieman yllättäen katkennut.
”Pienessä maassa tilastolukuihin liittyy paljon satunnaista vaihtelua. Teknisessä mielessä voidaan taantuma julistaa päättyneeksi, koska bruttokansantuotteen yhtäjaksoinen supistuminen päättyi. Toistaiseksi yritysten tilanne on silti vaikea, ja kasvun todelliset eväät ovat hauraita. Yksittäinen isompi kauppa on tuonut nostetta palveluvientiin alkuvuodesta, mutta muuten olisi ollut valtava yllätys, jos Suomen talous olisi lähtenyt lentoon kireästä rahapolitiikasta, vaisusta vientikysynnästä ja rakentamisen sukeltamisesta huolimatta”, sanoo Appelqvist.
Kysyntäeristä investoinnit ja vienti supistuivat voimakkaasti alkuvuodesta, mutta sekä yksityinen että julkinen kulutus olivat kasvussa. Investointien supistuminen selittyy kuitenkin pääosin rakentamisen toimialan vaikeuksilla. Rakentamisen arvonlisäys supistui lähes 15 prosenttia vuodentakaisesta. Teolliset investoinnit supistuivat hieman neljännesvuositasolla, mutta olivat vuositasolla edelleen yli 8 prosenttia viime vuotta korkeammalla.
”Yksi Suomen talouden aliarvostettuja valopilkkuja on ollut teollisten investointien hyvä kehitys. Usein investoinnit tippuvat rajusti taantumien aikana, mutta nyt niin ei ole käynyt. Siten myös elpymisen edellytykset ovat vahvempia, kun kysyntätilanne toivottavasti normalisoituu jatkossa sekä viennin että kotimaisen kulutuksen osalta”, sanoo Appelqvist.
Kulutuskysyntä positiivinen yllätys
Palveluviennin lisäksi voidaan kulutuskysyntä julistaa alkuvuoden positiiviseksi yllättäjäksi. Yksityinen kulutus kasvoi prosentin edellisestä neljänneksestä ja päätyi 1,2 prosenttia viime vuoden tason yläpuolelle.
”Yksityinen kulutus piti pintansa työttömyyden noususta huolimatta. Ekonomistit ovat jo pidempään haaveilleet kulutuskysynnän vahvistumisesta talouden elpymisen moottoria. Osin näin tulee epäilemättä käymään, sillä inflaation laantuminen ja palkkojen nousu tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Toistaiseksi heikko työllisyyskehitys kuitenkin jarruttaa kulutusjuhlia, ja syksyllä päälle tulee vielä arvonlisäverokannan korotus, eli tahti pysyy toistaiseksi verkkaisena”, sanoo Appelqvist.
Loppuvuotta koskevat odotukset ovat ristiriitaisia. Nousu vuoden loppua kohden on hyvin todennäköistä, mutta tarkempaan kehitykseen liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Suomen vienti tulee saamaan jatkossa vetoapua kauppakumppaneilta, mutta euroalueen teollisuus ei ole sekään vielä päässyt liitoon. Palkkojen nousu tukee kotitalouksien ostovoimaa, mutta samaan aikaan työttömyyden lisääntymien jarruttaa kulutuskysyntää. Iso myötätuulitekijä tulee olemaan korkotason lasku, mutta näiltäkin osin kehitys on vasta alussa, eikä tahti tule olemaan toivotun ripeää, Appelqvist sanoo.
”Hyvä uutinen ei ole niinkään se, että talous pinnisti täpärästi plussalle, vaan se, että taustalla vaikuttavat todellisen nousun edellytykset ovat pikkuhiljaa vahvistumassa. Toistaiseksi minkäänlaisesta hurmoksesta ei silti voida puhua, ja vauhdikkaamman elpymistahdin aikaansaaminen ottaa aikaa. Suhdannesää on synkkä, mutta ennusteessa näkyy jo valoa”, arvioi Appelqvist.
