Ammatilliseen koulutukseen on kaavailtu nykyisen hallituksen toimesta uudistuksia, joissa painopistettä siirretään yhä vahvemmin nuorten ja vailla aiempaa tutkintoa olevien kouluttamiseen. Keskuskauppakamari pitää uudistuksia oikean suuntaisina, mutta yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen edellytysten heikentyminen herättää huolta.
Ammatilliseen koulutukseen on kaavailtu nykyisen hallituksen toimesta uudistuksia, joissa painopistettä siirretään yhä vahvemmin nuorten ja vailla aiempaa tutkintoa olevien kouluttamiseen. Keskuskauppakamari pitää uudistuksia oikean suuntaisina, mutta yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen edellytysten heikentyminen herättää huolta.
“Työikäisen väestön osaamistason sekä yritysten muuttuvien osaamistarpeiden näkökulmasta on huolestuttavaa mikäli yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen edellytykset heikentyvät, erityisesti tilanteessa, jossa ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan merkittäviä leikkauksia. Ammatillisen koulutukseen tulisi luoda oma strategia jatkuvalle oppimiselle, joka tekisi siitä entistä markkinalähtöisempää,” sanoo Keskuskauppakamarin johtaja asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Keskuskauppakamari on esittänyt muun muassa, että ammatillista koulutusta tulisi olla mahdollisuus järjestää ”avoimena” avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tapaan. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä tulisi olla mahdollisuus jatkossakin periä maksua erikoisammattitutkinnoista ja ammattitutkinnoista eikä yritysten osin itse kustantamaa henkilöstökoulutusta tulisi lakkauttaa.
“Ammatillisen koulutuksen julkisen rahoituksen pienentyessä tulee koulutuksen järjestäjille avata mahdollisuuksia laajentaa maksupohjaa jatkuvassa oppimisessa. Nyt työelämäläheisiä koulutusmuotoja, joiden kehittämiseen ja rahoittamiseen yritykset ovat olleet myös itse sitoutuneita, uhkaa hiljainen alasajo”, Pulkkinen sanoo.
Tärkeä osa esitettyä lakikokonaisuutta on ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmän kokeilu, jossa noin 40 koulutuksen järjestäjälle laadittaisiin strategia neljäksi vuodeksi kerrallaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. Keskuskauppakamarin mielestä kokeilun yhdeksi tavoitteeksi tulisi määrittää selkeästi työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen ja ottaa alueelliset yritykset ja elinkeinoelämän toimijat kiinteästi mukaan prosessiin.
“Nyt tämän kokeilun kautta voitaisiin lähteä vahvistamaan pitkäjänteistä kumppanuutta yritysten ja oppilaitoksen välillä ja kehittämään esimerkiksi työelämäläheisiä koulutusmuotoja tai juuri maahan tulleiden oppimista ja kotoutumista työelämässä. Sen pitäisi olla ehdottomasti yksi kokeilun keskeisistä tavoitteista. Siksi alueen te-palvelut ja elinkeinoelämä pitää ottaa tiiviimmin osaksi neuvotteluprosessia”, Pulkkinen sanoo.
Englanninkielisen tutkintokoulutuksen avaamista osana kokeilua Keskuskauppamari pitää erittäin tervetulleena asiana.
“Sitä on toivottu laajalla rintamalla yritysten suunnalta jo pitkään. Sormet ristiin, ettei tästä tehdä politiikan pelinappulaa”, Pulkkinen sanoo.
