Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b ja 22 a §:n muuttamisesta ehdotetaan toteutettavaksi hallitusohjelman mukaiset alennettuja arvonlisäverokantoja koskevat muutokset. Esityksen mukaan 10 %:n alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat hyödykkeet siirrettäisiin 14 %:n alennetun verokannan soveltamisalaan. Muutos ei koskisi sanoma- ja aikakauslehtiä. Lisäksi kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen verokannan soveltamisalasta alennetun 14 %:n verokannan piiriin. Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.
Ehdotetulla muutoksella tavoitellaan noin 245 miljoonan euron lisäverotuottoja valtion talouteen. Keskuskauppakamari pitää arvonlisäverotuksen kiristämistä lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisena keinona lisäverotuottojen keräämiseen valtiolle valtiontalouden tasapainottamiseksi ja velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Vaihtoehtoiset keinot kuten työn verotuksen kiristäminen olisivat talouskasvun kannalta haitallisempia vaihtoehtoja. Kuitenkin nyt ehdotetun kiristyksenkin taloudellinen haittavaikutus yrityksille on kotitalouksien ostovoiman heikentyminen ja sitä seuraava todennäköinen kulutuskysynnän pienentyminen. Muutoksella on siten haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön ja sitä kautta myös talouskasvuun.
Ehdotetulla muutoksella voi lisäksi olla erityisen negatiivisia vaikutuksia tietyille toimialoille. Majoitus- ja kuljetuspalveluihin osuva korotus haittaa erityisesti matkailualaa. Matkailupalvelujen arvonlisäveron korotus Suomessa 10 prosentista 14 prosenttiin voi ohjata suomalaisia matkustamaan ulkomaille kotimaan kohteiden sijaan. Vaikka hallituksen esityksen perusteluissa on arvioitu muutoksen vaikutukset vähäisiksi on selvää, että kilpailijamaita korkeampi verotus heikentää Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että yhdessä 1.9.2024 voimaan tulevan yleisen
arvonlisäverokannan korotuksen kanssa nyt ehdotetut muutokset nostavat Suomen kulutusverotuksen kärkikastiin EU:ssa, kun entistä suurempi osa hyödykkeistä siirtyy 10 %:sta 14 %:n verokannan piiriin. Sekä tuleva 25,5 %:n yleinen verokanta että 14 %:n alennettu verokanta ovat korkeimpia EU:ssa Unkaria lukuun ottamatta. Keskuskauppakamari pitää Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun näkökulmasta huolestuttavana, että Suomi näyttäytyy jatkossa paitsi yhtenä EU:n kireimmistä työn verottajista niin myös lähes kireimpänä kuluttamisen verottajana.
