Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinta ja työluvan tulorajat tulisi poistaa Suomessa työskentelevien henkilöiden puolisoilta. Tämä asettaisi työluvalla maahan saapuvat puolisot työnteossa samalle viivalle kuin perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet.
E2 Tutkimuksen julkaiseman tuoreen raportin mukaan suomalaisille pk-yrityksille ulkomaalaisen työvoiman saatavuus on jopa kohtalon kysymys. Etlan samaisesta aiheesta keskiviikkona julkaisema selvitys puolestaan paljastaa, että Suomen kyvyssä pitää ulkomaalaisista osaajista kiinni on puutteita, mutta parhaiten Suomeen juurruttaa perhe. Myös yhteiskunnan ilmapiiriin ja työelämän vastaanottavuuteen kannattaisi kiinnittää huomiota, jos osaajista halutaan pitää kiinni.
Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinta ja työluvan tulorajat pitäisi poistaa Suomessa työskentelevien henkilöiden puolisoilta.
”Perheenyhdistämisen tulorajat ovat jo valmiiksi liian korkeat, ja lisäksi Suomessa työskentelevän puolison työllistymistä hidastavat saatavuusharkinta ja työluvan tulorajat, jotka eivät kuitenkaan koske esimerkiksi perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneita. Lisäksi perheellinen työperäinen maahanmuuttaja voi kohdata tiellään byrokratiaviidakon, jossa voi kulua monia kuukausia”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Perheenyhdistämisen tulorajat ovat tällä hetkellä niin korkeat, että puolison ja kahden lapsen saaminen Suomeen edellyttää noin 3900 euron kuukausittaisia bruttotuloja. Maahanmuuttovirasto on hiljattain nostanut tulorajoja entisestään.
“Tämä muodostaa merkittävän esteen valtaosalle perheitä, sillä harva yltää Suomessa vaadittuihin tulorajoihin – eivät edes monet maan omat kansalaiset. Moni työluvalla maahan tuleva joutuu jättämään puolisonsa ja lapsensa kotimaahansa byrokraattisten esteiden vuoksi”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamari on ehdottanut, että Suomessa töitä tekevien henkilöiden työlupien tulorajoissa tulisi jatkossa huomioida perheen kokonaistulot yksittäisten henkilöiden työtulojen sijaan. Lisäksi saatavuusharkinnan poistaminen antaisi työluvalla Suomeen saapuville samat työmahdollisuudet kuin perheenyhdistämisen kautta tuleville.
”Suomea uhkaa krooninen työvoimapula ja samanaikaisesti täällä on erittäin alhainen syntyvyys, joten ratkaisuja tarvitaan kipeästi. Työlupien ja perheenyhdistämisen tulorajoissa tulisi myös ottaa huomioon paikkakuntakohtaiset elinkustannukset, sillä asumisen ja elämisen hinta vaihtelee huomattavasti esimerkiksi Helsingin ja Siikalatvan välillä”, sanoo Pulkkinen.
Maahanmuuttovirasto on viime vuosina onnistunut lyhentämään työlupien käsittelyaikoja. Seuraavaksi huomiota tulisi Pulkkisen mukaan kiinnittää perheenjäsenten oleskelulupien käsittelyyn.
“Nopeampi ja sujuvampi prosessi olisi vahva signaali osaajille siitä, että he ovat Suomeen tervetulleita paitsi työntekijöinä, myös perheenjäseninä ja ihmisinä”, Pulkkinen sanoo.
