Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Puolustusministeriölle ja Työ- ja elinkeinoministeriölle koskien itäisen Suomen tuulivoimarakentamista. Työryhmän loppuraportti on hyvä perusta jatkotoimenpiteille.
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että ratkaisujen hakemista tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi jatketaan päättäväisesti. Tuulivoimarakentamisen hallittu mahdollistaminen itäisessä Suomessa edistäisi alueen elinvoimaa ja loisi perustaa teollisille investoinneille. Sähköjärjestelmän kannalta tuulivoiman sijoittuminen myös itäiseen Suomeen tasaisi tuotannon vaihtelua, sillä tuuliolosuhteet vaihtelevat eri puolilla maata. Siten kysymys on myös valtakunnallisesti tärkeä.
Keskuskauppakamarin mielestä tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamisen lähtökohtana on oltava, että Suomen puolustus ja aluevalvonnan suorituskyky ei heikkene. On arvokasta, että raportti kuvaa selväsanaisesti ratkaisujen reunaehtoja maanpuolustuksen kannalta. Tämä tarkoittaa myös, että tuulivoimarakentaminen ei jatkossakaan ole kaikilla alueilla mahdollista.
Keskuskauppakamari kannattaa raportissa kuvattua esitystä kompensaatioalueista. Raportin mukaan kompensaatioalueella tuulivoimarakentaminen ei näillä alueilla edellyttäisi Puolustusvoimien myönteistä lausuntoa, mutta tuulivoimatoimijan tulisi suorittaa lakiin perustuva kompensaatiomaksu. Maksulla kompensoitaisiin tuulivoimasta aiheutuvaa aluevalvonnan suorituskyvyn alenemaa. Näin rahoitettaisiin korvaavia aluevalvonnan suorituskykyjä.
Lausuntopyynnössä pyydetään lausunnonantajia sekä erityisesti tuulivoima-alan yrityksiä ottamaan kantaa kompensaatiomaksuun, vakuusmaksuun sekä mahdollisiin kompensaatioalueisiin.
Kompensaatiomaksut
Keskuskauppakamari ei ota kantaa kompensaatiomaksun suuruuteen. Koska kompensaation tarve aiheutuisi yksityisistä investoinneista, Keskuskauppakamari pitää perusteltuna lähtökohtaa, että kompensaatiota myös rahoitetaan yksityisistä lähteistä.
Valtion osallistuminen aluevalvontakykyjen rahoitukseen voi kuitenkin olla kustannustehokas toimenpide sekä sähköjärjestelmän että Itä-Suomen elinvoiman kannalta. Julkisen osarahoituksen mahdollisuutta ei siten pidä sulkea kokonaan pois, erityisesti jos kompensaatioalueen toteutuminen ei ole mahdollista puhtaasti yksityisellä rahoituksella. Julkinen rahoitus on tarpeen vähintään siltarahoituksena, joka myöhemmin peritään takaisin maksujen muodossa.
Raportin mukaan kompensaatiomaksun suuruudesta säädettäisiin suoraan laissa. Keskuskauppakamari esittää harkittavaksi tämän lisäksi myös mahdollisuutta neuvotella kompensaation määräytymisperusteista ja maksutavasta kompensaatioalueen perustamisen yhteydessä. Tämä jättäisi tuulivoimalakohtaista maksua enemmän joustavuutta ratkaisujen löytämiseksi. Kaikissa tapauksissa kompensaation pitäisi kuitenkin vastata aluevalvontakyvyn alenemaa.
Keskuskauppakamari ei pidä perusteltuna, että kompensaatiomaksua maksettaisiin myös kompensaatioalueiden ulkopuolisista tuulivoimahankkeista. Tämä lisäisi tuulivoimarakentamisen kustannuksia ja heikentäisi niiden kannattavuutta koko maassa.
Keskuskauppakamari katsoo, että erillinen vakuusmaksu olisi kompensaatiomaksun lisäksi tarpeettomasti hankkeiden aloituskustannuksia ja kynnystä nostava toimenpide. On ymmärrettävää, että pyrkimyksenä on varmistaa hankekehittäjien sitoutuminen kompensaatioalueen hankkeisiin. Kompensaatiomaksu itsessään on kuitenkin jo riittävä toimenpide sitoutumisen takeeksi.
Kompensaatioalueet
Keskuskauppakamari ei ota kantaa mahdollisten kompensaatioalueiden sijaintiin. Kilpailun kannalta paras tilanne olisi, että kompensaatioalue tai -alueet olisivat mahdollisimman laajoja. Se kohtelisi hankekehittäjiä ja eri alueita tasapuolisesti.
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että kompensaatioalueen tai -alueiden valmistelulle on vahva alueellinen ja paikallinen tuki ja että alueilla olisi muutoin hyvät edellytykset tuulivoimarakentamiselle muun muassa elinkeinojen yhteensovittamisen ja ympäristön kannalta. Olisi haitallista, jos tuulivoimarakentaminen kaatuisi perustettavilla kompensaatioalueilla muihin seikkoihin.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että muulla valmisteltavalla lainsäädännöllä ei pidä entisestään vaikeuttaa tuulivoiman rakentamista itäisessä Suomessa. Esimerkiksi mahdolliset valtakunnalliset etäisyyssäännökset rajoittaisivat paikallista päätösvaltaa hankkeiden suunnittelussa.
Lausuntomenettelyn kehittäminen
Ennen kompensaatioalueiden käyttöönottoa tuulivoimarakentamisen on itäisessä Suomessa mahdollista nykyisen lausuntomenettelyn salliessa. Raportin mukaan Puolustusvoimat kehittää lausuntomenettelyä vahvistamalla sen juridista pohjaa ja kiinnittämällä huomiota lausuntojen käsittelyn resurssointiin.
Vuonna 2021 toteutetussa VN TEAS-selvityksessä ”Tuulivoimarakentamisen edistäminen – keinoja sujuvaan hankekehitykseen ja eri tavoitteiden yhteensovitukseen” huomautettiin, että nykyisellä lausuntomenettelyllä ei ole suoraa lainsäädäntöpohjaa. Menettelyn juridinen pohja on yleisemmin Puolustusvoimien lakisääteisessä velvollisuudessa valvoa Suomen alueellista koskemattomuutta ja turvata se.
Selvityksen mukaan aluevalvontalaissa voitaisiin säätää tuulivoimaloiden luvanvaraisuudessa. Tällöin voitaisiin selkeyttää, missä vaiheessa hyväksyntä vaaditaan, kuinka kauan ja millä edellytyksillä se on voimassa sekä lupaehdoista ja uuden luvan tarpeesta.
Keskuskauppakamari esittää harkittavaksi lausuntomenettelystä säätämistä laissa. Sääntelytarvetta tulisi arvioida sen kannalta, voidaanko sen avulla selkeyttää ja sujuvoittaa nykyisiä menettelyitä. Laissa säätämisellä ei muutettaisi Puolustusvoimien oikeutta antaa kielteinen lausunto tuulivoimahankkeesta, joka olisi aluevalvontakyvyn tai muutoin puolustuksen kannalta haitallinen.
Kansainvälinen yhteistyö tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi
Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittaminen ei ole ainoastaan Suomea koskettava kysymys. Raportin luvussa 4.3 käsitellään lyhyesti kansainvälisiä esimerkkejä tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamisesta. Myös kattavampi selvitys eri maiden ratkaisuista ja tavoista käsitellä yhteensovitusta voisi olla tarpeen.
Keskuskauppakamari kannustaa Suomea kartoittamaan ja edistämään aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia kahdenvälisesti, Itämeren alueella sekä EU:n ja Naton puitteissa aiheen parissa.
Esimerkiksi EU:n komissio ja Euroopan puolustusvirasto EDA ovat perustaneet Symbiosis-hankkeen, jonka tehtävä on Horisontti Eurooppa -rahoituksella kehittää ratkaisuja puolustuksen ja merituulivoiman yhteensovittamiseen. Myös EU:n meriturvallisuusstrategiassa viitataan energiahankkeiden ja puolustuksen yhteensovittamiseen.
Raportti viittaa Iso-Britannian yhteistyöryhmään, joka kokoaa asevoimien, ministeriöiden, valvontajärjestelmien toimittajien sekä tuulivoimateollisuuden edustajia. On myönteistä, että vastaavan perustamiseen Suomessa suhtaudutaan avoimesti.
