Kesämökin huono kunto voi tuoda odottamattomia kustannuksia – varmista nämä ennen mökin ostoa 

Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju. Kuva: Liisa Takala.

Kesämökkikauppa käy kuumimmillaan, mutta innostuksen lisäksi kaupanteossa kannattaa aina pitää järki mukana. Mökki voi sijaita täydelliseltä näyttävällä paikalla ja olla ihanan näköinen, mutta ennen kauppojen tekoa kannattaa varmistaa muutama seikka, ettei mökistä tulekin huomattavasti kauppahintaa kalliimpi, muistuttaa rakennusalalla toimiva Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja Kurt Westberg. 

Ostotilanteessa moni ihastuu järvimaisemaan, eikä tule ajatelleeksi, mitä mökkikunta on suunnitellut rakentavansa lähistölle. Westbergin mukaan kannattaa aina tarkistaa alueen kaavoitustilanne eli onko esimerkiksi mökin takametsään suunnitteilla iso asuinalue tai millainen rakennusoikeus mökkitontilla on. 

”Voimassa voi olla useampiakin samanaikaisia kaavoja. Silloin pitää varmistaa, mikä niistä on se, jonka mukaan rakennusoikeus määräytyy”, Westberg sanoo. 

Kaavoista selviää myös se, onko mökkitontin viereen suunniteltu esimerkiksi tuulivoimalaa. 

Mökin sijainti vaikuttaa myös moneen tarkastettavaan asiaan. Jos mökki on merenrannalla, kannattaa muun muassa tarkistaa, millä korkeudella rakennukset ovat merenpinnasta. Jos rakennus on matalalla, on vaarana veden nouseminen sisään kovalla myrskyllä, Westberg muistuttaa. 

”Kannattaa myös ottaa selville, onko kiinteistön edessä lunastamatonta vesijättömaata. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi rakentamiseen ja lunastamisesta aiheutuu aina myös kustannuksia”, Westberg sanoo. 

Mökkiä ostaessa kannattaa Westbergin mukaan miettiä sitä, millaisia kustannuksia on valmis ottamaan vastaan. Vanhoissa mökeissä on luonnollisestikin enemmän ja nopeammalla aikataululla korjattavaa kuin uusissa mökeissä. Lisäksi pitää varautua huoltamaan mökkiä säännöllisesti. 

”Vanhemmissa rakennuksissa voi olla lahovaurioita vesikatossa, kun 1970- ja 1980-luvulla ei niin panostettu tuuletukseen. Myös alapohjat kannattaa tarkistaa, samoin salaojat ja routavauriot. Nämä ovat kohtuullisen kalliita korjattavia”, Westberg sanoo. 

Osan asioista voi tarkastaa itsekin, mutta osassa voi käyttää apuna esimerkiksi puolueetonta tavarantarkastajaa. Ulkopuolista apua tarvitaan ikäviltä yllätyksiltä välttymiseksi muun muassa sähköasennusten, perustusten kunnon ja tulisijojen tutkimiseen sekä mahdollisesti myös rakennusten käyttötarkoituksen ja luvanvaraisuuden selvittämiseen. 

Itse voi Westbergin mukaan huomioida esimerkiksi maalipinnan, ovien ja ikkunoiden kunnon sekä esimerkiksi ilmanvaihdon suhteen korvausilmaventtiilit.  

”Yleisesti ottaen ennen kaupantekoa kannattaa käydä huolellisesti läpi kaikki mahdollinen. Ja sitten kun kaupat tehdään, kannattaa ehdottomasti tehdä kauppakirja, johon on huolella kirjattu kaikki. Mitä tarkemmin kaikki kirjataan, sitä vähemmän tulee myöhemmin huolia tai ongelmia sekä myyjälle että ostajalle”, muistuttaa puolestaan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan pääsihteeri Raisa Harju. 

Harju kertoo, että mökkien kuntoon liittyviä tavarantarkastuksia tehdään vuosittain jonkun verran. Varsin tavallinen tilanne on se, että mökin huonoon kuntoon havahdutaankin vasta kaupanteon jälkeen. 

“Tämä ikävä tilanne olisi vältettävissä huolellisemmalla ennakoinnilla”, Harju toteaa.  

Harju Raisa

Raisa Harju

pääsihteeri

+358 50 554 2683

Kategoriat:Tavarantarkastus, Raisa Harju