Tekoälyä hyödynnetään entistä enemmän myös logistiikka- ja kuljetusketjujen ohjaamisessa ja riskienhallinnassa. Naantalin sataman toimitusjohtaja Hannu Kalliolle tekoäly on jo päivittäinen työkalu, jonka hyödyt kirkastuivat Keskuskauppakamarin Johdon data-, digi- ja AI-johtamisen valmennuksessa.
Takavuosina laiva- ja rahtiliikennettä sekoittivat lähinnä sääolot sekä tehtaiden tuotantokatkokset.
Kuluvalla vuosikymmenellä niiden rinnalle ovat nousseet myös pandemiat, sodat ja poliittiset selkkaukset, jotka katkovat globaaleja logistiikkaketjuja ja sulkevat tärkeitä rahtireittejä. Viimeksi nämä riskit ovat realisoituneet Lähi-idässä Hormuzinsalmessa.
Satamat ovat logistiikkaketjujen kriittisiä solmukohtia, joissa rahti vaihtaa kuljetusmuotoa mereltä kumipyörien tai kiskojen päälle. Aika on tässä kohtaa rahaa, joten parhaimmillaan lastit pysähtyvät satamalaiturille ainoastaan lastauksen tai purkamisen ajaksi.
Satamilta tämä mahdollisimman sujuva logistiikka vaatii ennakointia sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa tulevien ja lähtevien tavaravirtojen liikkeistä. Samalla on huomioitava myös mahdolliset häiriötekijät ja niiden vaikutukset aikatauluihin.
”Tällaisten riskiskenaarioiden laatimisessa tekoälystä on paljon apua. Se ei korvaa asiantuntijatyötä, mutta tekoälyn avulla pystymme seulomaan isosta datamassasta olennaiset asiat”, tiivistää Naantalin sataman toimitusjohtaja Hannu Kallio.
Valmennus kirkasti käyttökohteet
Naantalin satama on profiloitunut etenkin Skandinavian alueen rahti- ja rekkaliikenteeseen. Sen vuosittainen kokonaisrahtimäärä on neljä miljoonaa tonnia ja satamassa käy vuosittain noin 1 300 alusta. Liikevaihtoa kertyi runsaat 9,5 miljoonaa euroa.
Sataman toimitusjohtaja alkoi pohtia tekoälyn mahdollisuuksia vakavammin talvella 2026. Uusi teknologia tuntui vyöryvän voimalla lähes jokaiselle toimialalle, ja Kallio kaipasi konkreettista opastusta sen hyödyntämiseen.
Sitä oli tarjolla Keskuskauppakamarin yritysjohdon data-, digi- ja AI-johtamisen valmennuksessa.
”Käytännönläheisen valmennuksen myötä kirkastui nopeasti, missä kaikessa tekoäly voisi olla apuna. Siihen asti olin käyttänyt sitä lähinnä satunnaiseen tiedonhakuun sekä kevyenä kuvitustyökaluna”, Kallio tunnustaa.
Tärkeä työkalu johtamistyössä
Valmennuksen päätyttyä Kallio päätti viedä saamansa opit mahdollisimman nopeasti käytäntöön. Tekoälyn hyödyntämistä kartoitettiin ensin johtoryhmässä ja sen jälkeen koko henkilöstön kesken.
Nykyisin Kallio käyttää sitä yhtenä johtamisen työkaluna, jonka avulla voi hahmottaa nopeitakin toimintaympäristön muutoksia sekä niistä aiheutuvia erilaisia kehityspolkuja. Tekoäly on johtajan apuna myös hallitustyöskentelyssä, investointilaskelmissa sekä riskien arvioinneissa.
Muu organisaatio hyödyntää sitä samalla tavoin muun muassa aikataulujen ennakoinnissa, riskienhallinnassa sekä toimintojen optimoinnissa. Tekoäly nopeuttaa tiedonhakua ja vähentää manuaalista työtä.
”Kun asiat ja prosessit on mietitty etukäteen, paranee myös päätöksenteko ja johtaminen. Parhaimmillaan tekoäly on oiva sparrauskumppani, kunhan kysymykset vain esittää oikealla tavalla”, Kallio kertoo.
Hän kannustaakin Keskuskauppakamarin valmennusta vielä pohtivia ilmoittautumaan mukaan, sillä se antaa hyvät valmiudet tekoälyn sisäänajoon omassa organisaatiossa.
”Osallistujissa oli laaja kattaus eri toimialojen ja julkisen sektorin edustajia, jotka kertoivat omasta tekoälytilanteestaan ja antoivat vertaistukea. Itse myös kyselin luennoitsijoilta rohkeasti täsmennyksiä, jos jokin asia jäi epäselväksi”, Kallio lisää.