Ensimmäiset Omnibus-lakipaketit julkaistiin – miten sopeutua muutoksiin? 

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen. Kuva: Liisa Takala.

Paljon puhutut ja odotetut Omnibus-ehdotukset julkaistiin 26. helmikuuta. Euroopan komission lakiehdotusten tavoitteena on yritysten kestävyysvelvoitteiden keventäminen ja Euroopan kilpailukyvyn parantaminen osana laajempaa EU:n kilpailukykystrategiaa. Yritysten hallinnollista taakkaa halutaan vähentää ja sääntelyvaatimuksia yksinkertaistaa. 

Mikä sitten muuttuisi, mikäli nämä ehdotukset hyväksytään?

Mikäli ehdotus etenee nykyisessä muodossaan, se muuttaisi merkittävästi jo aiemmin hyväksyttyä EU-sääntelyä ja vaikuttaisi etenkin vastuullisuusraportointiin, yritysten arvoketjujen vastuullistyöhön sekä investointien rahoituskriteereihin. 

Seuraavassa tärkeimmät muutokset, jotka koskevat kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), yritysvastuudirektiiviä (CS3D), EU:n taksonomia-asetusta sekä hiilirajamekanismia (CBAM).

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) 

  • Kestävyysraportointidirektiivin soveltamisala muuttuisi merkittävästi. Muutosten myötä sääntelyn piirissä olevien yritysten määrä vähentyisi jopa 80 prosenttia.  
  • Direktiivi tulisi koskemaan vain suuria yrityksiä, joilla on yli 1000 työntekijää sekä 50 miljoonan euron liikevaihto tai 25 miljoonan euron tase, sekä tietyt kriteerit täyttäviä EU:n ulkopuolisia suuria yrityksiä. Taksonomianmukaisuuden raportointi muuttuisi vapaaehtoiseksi niille yrityksille, joiden liikevaihto on alle 450 miljoonaa euroa. 
  • Muiden yritysten osalta raportointi tulisi olemaan vapaaehtoista. 

 Soveltamisaikaan ja datan keräämiseen liittyvät muutokset 

  • Toisen ja kolmannen raportointiaallon yritykset saisivat kahden vuoden lisäajan, jotta niiden ei tarvitsisi valmistella raportointia sääntelyn epävarmuuden keskellä ja ennen kuin ne mahdollisesti putoavat soveltamisalan ulkopuolelle. 
  • Vuoden 2028 raportointia varten (tilikaudesta 2027) ESRS-standardeja (European Sustainability Reporting Standards) tultaisiin yksinkertaistamaan, painottaen olennaista ja numeerista dataa. 
  • Datan kerääminen pienemmiltä kumppaneilta tulisi olemaan vapaaehtoista ja niin sanottu “value-chain cap” -sääntö estäisi vaatimasta pienemmiltä yrityksiltä muita kuin kestävyysraportointistandardin (VSME) mukaisia tietoja. On huomionarvoista, että myös VSME:n sisältöön voi tulla vielä muutoksia. 

 Yritysvastuudirektiivi (CS3D) 

  • Kansallisen lain antamista lykättäisiin vuodella, eli vuoteen 2027 asti, jolloin saataisiin tieto lain lopullisesta sisällöstä. 
  • Lain soveltaminen alkaisi vasta vuonna 2028 niillä EU:n yrityksillä, joilla on yli 3000 työntekijää ja 900 miljoonan euron liikevaihto, sekä EU:n ulkopuolisilla yrityksillä, joilla on 900 miljoonan euron liikevaihto EU:ssa. Vuonna 2029 lain soveltamisen piiriin tulisi muut yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto. 

 Huolellisuusvelvoitetta ja vastuukysymyksiä rajattaisiin  

  • Huolellisuusvelvoite rajoittuisi pääsääntöisesti koskemaan vain yritystä itseään, sen tytäryhtiöitä ja suoria liikekumppaneita. Poikkeus pääsääntöön olisi, jos yrityksellä on uskottavaa tietoa haitallisista vaikutuksista toimitusketjun muissa osissa. 
  • Arviointi- ja analysointivelvoite olisi pääsääntöisesti 5 vuoden välein, ellei ole kohtuullista syytä tiheämpään arviointiin. 
  • Sidosryhmien osallistamisvelvoitetta tultaisiin supistamaan.  
  • Yrityksillä ei olisi velvollisuutta lopettaa liikesuhdetta, vaan enintään keskeyttää se väliaikaisesti. 
  • Yritykset voisivat pyytää alle 500 henkilön yrityksiltä pääsääntöisesti vain VSME-standardin mukaisia tietoja. 
  • Ympäristövahinkojen ja ihmisoikeusloukkausten aiheuttaman vahingon korvaaminen jäisi kansallisen lain varaan, jolloin jäsenvaltioiden kesken sääntely voisi olla hyvinkin erilaista. 

 EU:n taksonomian ja Hiilirajamekanismin (CBAM) muutokset 

Myös ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan luokittelujärjestelmää eli taksonomiaa yksinkertaistettaisiin keventämällä luokittelun kriteerejä ja vähentämällä pakollisen raportoinnin soveltamisalaa. 

Hiilirajamekanismissa 90 prosenttia yrityksistä, joita velvoite raportoida ja maksaa tuonnin päästöistä olisi nykylain mukaan koskenut, jää uudessa ehdotuksessa sen ulkopuolelle. Tuonnin päästöistä 99 prosenttia säilyisi kuitenkin velvoitteiden piirissä. Eli tältä osin velvoitteet raportoida ja maksaa tuonnin päästöistä kohdentuisi nimenomaan niihin yrityksiin, jotka myös vastaavat päästöistä. 

Muutosehdotusten vaikutukset yrityksille 

Omnibus-ehdotus on vielä lainsäädäntöprosessin alkuvaiheessa, ja sen hyväksyminen edellyttää vielä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Muutosten lopulliseen voimaantuloon asti yritysten on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä. On selvää, että tässä vaiheessa Omnibus-ehdotus herättää runsaasti keskustelua ja aiheuttaa yrityksille epävarmuutta. 

Lainsäädäntöprosessin jatkovaiheissa on tärkeää varmistaa esimerkiksi, että muutoksilla ei vesitetä yritysvastuudirektiivin keskeisiä tavoitteita, jarruteta yritysten vastuullisuustyötä tai aiheuteta ristiriitoja kansainvälisten normistojen (esimerkiksi YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet) sekä toimialakohtaisen vastuullisuussääntelyn kanssa.  

On kuitenkin tärkeää myös huomioida muutosehdotusten myönteiset puolet: erityisesti keskisuurten yritysten osalta raportointivelvoitteista vapautuminen keventäisi hallinnollista työtaakkaa ja mahdollistaisi resurssien keskittämisen itse toiminnan kehittämiseen vastuullisemmaksi. Pidemmät siirtymäajat tarjoaisivat myös lisäaikaa sopeutua velvoitteisiin. Vaikuttaa myös selvältä, että vapaaehtoisen VSME-raportoinnin rooli tulee korostumaan yhä useammalla yrityksellä – harkitse siis raportointia sen mukaisesti. 

Vastuullisuus strategisena valintana 

Vaikka raportointivelvoitteet keventyisivät, vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa ei kuitenkaan ole katoamassa. Edelleen vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö päättyy. Vastuullisuus ei tarkoita pelkästään sääntelyn noudattamista, vaan se tulee nähdä strategisena valintana. Pitkäjänteinen vastuullisuustyö ja panostukset läpinäkyvään raportointiin ja sidosryhmien luottamuksen rakentamiseen tulevat varmasti jatkossakin olemaan kestävän kilpailuedun perusta. 

Keskuskauppakamarin vastuullisuuskoulutukset ja -tapahtumat löydät täältä

Jussi Hakanen

Vastuullisuusasiantuntija

050 517 4388

Kategoriat:Vastuullisuus, Jussi Hakanen