Organisaatiotason hiilijalanjäljen laskenta on useille yrityksille jo osa vuosittaisia rutiineja. Tämän myötä myös päästöjen luokittelussa käytettävät termit scope 1-, 2- ja 3 -päästöt ovat monelle jo tuttuja käsitteitä. Vaikka hiilijalanjäljen laskenta kuuluu useiden yritysten rutiineihin, moni pk-yritys ajattelee edelleen, että kyseessä on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi ja turvautuu ulkopuoliseen apuun laskennassa. Olen kuitenkin huomannut, että moni yllättyy siitä, kuinka vaivattomasti scope 1- ja 2 -päästöt voi saadakin laskettua ihan omin voimin. Todellisuudessa alkuun pääseminen on usein varsin suoraviivaista ja haluankin rohkaista pk-yrityksiä lisäämään omaa osaamista, sillä hiilijalanjäljen laskenta on käytännössä oman liiketoiminnan ymmärrystä.
Keskuskauppakamarilla olemme kouluttaneet tuhansia yrityksiä hiilijalanjäljen laskentaan ja yksin Ilmasto-ohjelman kautta oppia on saanut jo yli 800 pk-yritystä. Sparraillessamme laskennasta moni yritys toteaakin, ettei scope 1- ja 2 -laskentaan kulunut juurikaan aikaa ja laskenta oli vaivattomampaa, kun aluksi oli luultu. Usein alkuun pääseekin jo keräämällä tiedot esimerkiksi ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja polttoaineiden kulutuksesta. Nämä tiedot löytyvät monesti valmiiksi laskuista tai kirjanpidosta. Ilmastotyössä ei tarvitse olla täydellistä dataa alusta alkaen, vaan työ perustuu jatkuvaan kehittämiseen: ensimmäisessä laskennassa voi olla arvioihin perustuvia lukuja, jonka jälkeen laskentaa tarkennetaan vuosittain. Tärkeintä on aloittaa, sillä kehitys tapahtuu aina tekemisen kautta.
Toinen asia, jonka olen huomannut, on asiakasvaatimusten lisääntyminen. Pitkään on puhuttu siitä, kuinka isompia yrityksiä koskevat lainsäädännön vaatimukset ja vastuullisuusdatan tietopyynnöt valuvat alihankintaketjun virrassa alaspäin myös pk-yritysten pöydille. Tämä näkyy nykyään konkreettisesti myös ilmasto-ohjelmaan hakeutuvien yritysten motiiveissa. Yhä useampi suuri asiakas edellyttää toimittajiltaan tietoa päästöistä, ilmastotavoitteista ja toteutetuista toimenpiteistä. Aiemmin ilmasto-ohjelmaan hakeutumista motivoivat useammin yrityksen omat arvot ja halu edistää yrityksen omaa vastuullisuustyötä.
Ilmastotyö ei liity vain hiilijalanjäljen laskentaan ja päästöjen vähentämiseen. Se on myös keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa. Sään ääri-ilmiöt, toimitusketjujen häiriöt ja raaka-aineiden saatavuus voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja epävarmuutta liiketoimintaan. Hiilijalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan nämä riskit ajoissa. Kun yritys ymmärtää, mistä sen päästöt syntyvät, se ymmärtää samalla, mihin sen toiminnan haavoittuvuudet liittyvät ja niihin voidaan reagoida.
Ilmastotyön aloittaminen ei vaadi täydellisyyttä, vaan ensimmäisen askeleen. Kun yritys laskee hiilijalanjälkensä ensimmäistä kertaa, se saa samalla arvokasta tietoa liiketoiminnastaan, asiakkaidensa odotuksista ja tulevaisuuden riskeistä. Siksi ilmastotyön aloittamiselle ei kannata odottaa täydellistä hetkeä, vaan paras aika aloittaa on nyt.
Haku vuoden 2027 Ilmasto-ohjelmaan on käynnissä 11.8.-30.9.2026!
Ilmasto-ohjelma on suunnattu ensisijaisesti pk-yrityksille, jotka ovat ilmastotyön alkuvaiheissa tai tarvitsevat tukea ilmastotyön aloittamiseen. Keskuskauppakamarin järjestämän Ilmasto-ohjelman mahdollistaa LähiTapiola.
Ilmasto-ohjelmaan osallistuminen ei edellytä kauppakamarin jäsenyyttä tai LähiTapiolan asiakkuutta. Ohjelma on osallistujayrityksille maksuton.
