Hallitus kokoontuu kehysbudjettiriiheen 15.–16. huhtikuuta vaikeiden päätösten äärellä. Valtiovarainministeriön ennusteiden perusteella Suomen edessä on noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustarve tälle ja tuleville vuosille. Tämä siis jo hallitusohjelmassa päätetyn kuuden miljardin euron sopeutuksen päälle.
Budjettiriihessä tehtävät päätökset ovat tärkeitä, sillä ne määrittävät, miten Suomi pystyy pysymään EU:n taloussääntöjen puitteissa ja oman hallitusohjelmansa tavoitteissa. Hallituksen on pyrittävä löytämään oikea tasapaino säästöjen sekä tarpeellisten investointien tekemisen välillä.
Orpon hallitus sai käsiinsä kolmoishaasteen. Ensinnäkin Suomen talous kärsi kroonisesta pitkän aikavälin tulojen ja menojen epätasapainosta väestön ikääntyessä, hoivatarpeen kasvaessa sekä maksavien ikäluokkien supistuessa. Umpisurkea sote-uudistus ei tilannetta auttanut, vaan lisäsi menopaineita uuden hallintoportaan myötä.
Me emme säästäneet tarpeeksi muualta, kun oli tarve lisämenoille.
Toisekseen edellinen hallitus avasi velkaportit ja rikkoi valtiontalouden kehykset koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan tuomien puolustusmenojen kasvattamisen ja energiakriisin varjolla. Kun Ruotsin ja Tanskan velkasuhteet kääntyivät laskuun akuuttien kriisivuosien jälkeen, Suomen jatkoi kasvavalla uralla. Me emme säästäneet tarpeeksi muualta, kun oli tarve lisämenoille. Samalla meillä on jäänyt työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan tarpeelliset rakenneuudistukset tekemättä tällä vuosituhannella. Hallitusohjelmassa sovitut sopeutustoimet sekä työllisyyttä ja kasvua vauhdittavat rakenneuudistukset vastasivat tähän ongelmaan.
Kolmas haaste on inflaation, keskuspankkien koronnostojen ja vientimarkkinoidemme heikon talouskehityksen tuoma viime vuonna alkanut pitkittynyt taantuma Suomen talouteen. Jos julkisessa taloudessamme olisi luotu samanlaista liikkumavaraa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, olisimme voineet elvyttää taloutta. Nyt kuitenkin taantuman tuoma verotulojen romahdus ja kasvavat korkokulut uhkaavat ajaa julkisen taloutemme umpikujaan. Siksi on sopeutettava entistä kovemmin.
Suurin osa uusista sopeutustoimista kohdistunee budjettileikkauksiin, mutta myös veronkorotuksia on odotettavissa. Hallitus on kuitenkin korostanut, ettei ansiotuloverotukseen tai yrittämisen verotukseen ole tulossa korotuksia. Tämä onkin viisautta. Leikkaukset työnteon kannustimiin sekä yritysten kilpailukykyyn olisivat myrkkyä erityisesti tässä suhdannetilanteessa.
Se on kuitenkin varmaa, että tämänkokoinen sopeutus ei onnistu ilman että kosketaan menoihin ja veroihin, jotka koskettavat kaikkia. Toivottavasti veroja korotettaessa pyrittäisiin tekemään myös rakenteellisia ratkaisuja, joilla ohjataan kulutusta pois haitallisimmasta terveyden ja ympäristön kannalta.
Kehysbudjettiriihi on yksi tämän hallituskauden kriittisimmistä hetkistä. Taloudellisen vakauden lyhyen aikavälin turvaamisen ohella kyse on myös luottamuksesta Suomen julkisen talouden vakaudelle pitkällä aikavälillä. Yritysten näkökulmasta luottamus kykyyn tehdä myös vaikeita talouspolitiikan päätöksiä on tärkeä signaali pitkän aikavälin investointisuunnitelmille. Vain yksityisillä investoinneilla ja niiden tuomilla työllisyyden ja tuottavuuden kasvulla nostamme Suomen taas kestävään hyvinvoinnin kasvuun.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Savon Sanomissa 8.4.2024.
