Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Keskuskauppakamarilta asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tuloverolain 10 §:n muuttamisesta sekä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdyn monenvälisen yleissopimuksen 9 artiklaan tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoitusten antamisesta HE 279/2022 vp.
Kiitän lausuntopyynnöstä ja lausun Keskuskauppakamarin asiantuntijana kunnioittavasti asiassa seuraavaa.
Esityksen tavoitteena on Suomen veropohjan tiivistäminen mahdollistamalla Suomen tekemissä uusimmissa verosopimuksissa Suomelle allokoidun verotusoikeuden käyttäminen kiinteistöjen välillisissä luovutuksissa. Tavoite on kannatettava. On perusteltua tarkistaa kansallista lainsäädäntöä kiinteistöstä saadun tulon verotusoikeuden osalta, kun verosopimukset ovat kehittyneet siten, että ne antavat kiinteistön sijaintivaltiolle aiempaa laajemman verotusoikeuden kiinteistöstä saadusta tulosta.
Kun verotusoikeutta kansallisessa lainsäädännössä laajennetaan vastaamaan OECD:n malliverosopimusta ja useita Suomen solmimia verosopimuksia, veropohjan laajennuksen ei lähtökohtaisesti pitäisi aiheuttaa merkittäviä kansainvälisiä veroriitoja. Kuitenkin esimerkiksi sopimusvaltioiden lainsäädännön ja oikeuskäytännön määritelmiin perustuvista käsitteistä voi aiheutua jossain määrin tulkintakysymyksiä. Lisäksi ehdotettuun säännökseen sisällytetystä 365 päivän rajasta voi aiheutua kiinteistöjen arvostamiseen liittyviä tulkintatilanteita ja siten hallinnollista taakkaa toimijoille.
Arvoisa puheenjohtaja
Arvoisat VEROJAOSTON jäsenet
Esitys on kannatettava. On perusteltua tarkistaa kansallista lainsäädäntöä kiinteistöstä saadun tulon verotusoikeuden osalta, kun verosopimukset ovat kehittyneet siten, että ne antavat kiinteistön sijaintivaltiolle aiempaa laajemman verotusoikeuden kiinteistöstä saadusta tulosta.
Tässähän on kysymys Suomen veropohjan laajentamisesta tilanteisiin, joissa kansainvälinen vero-oikeus ja Suomen solmimat verosopimukset jo useassa tilanteessa mahdollistavat Suomelle verotusoikeuden. Tällaiseen veropohjan laajennukseen ei lähtökohtaisesti pitäisi liittyä merkittäviä kansainvälisiä veroriitoja toisin kuin sellaisissa tilanteissa, joissa veropohjaa laajennetaan tilanteisiin, joissa verotusoikeus on verosopimusten näkökulmasta epäselvä, kuten olisi ollut esimerkiksi suunnitellun arvonnousuveron osalta.
Tähän nyt ehdotettuun muutokseen voinee liittyä lähinnä tavanomaisia kysymyksiä käsitteiden tulkinnasta. Lisäksi ehdotettuun säännökseen sisällytetystä 365 päivän rajasta voi aiheutua kiinteistöjen arvostamiseen liittyviä tulkintatilanteita ja siten hallinnollista taakkaa toimijoille.